Väriläiskä...

                                                                 Nuijakkaita.

    Sumuisen sunnuntain ratoksi, mehän sitten mentiin metsään. Oli niin leppoisa ja hämyinen ilma. Vähän kyllä taas alkuun näppejä palelsi, mutta pianhan se aina helpottaa...

   Oli siellä suppiksia, ihan siitä kohasta jatkettiin, mihin viime reissulla jäätiin.

                                                           Tämmönen siitä sitte tuli...

                                               Ei se taija ennee ens talaven lumia kestee...

    Joo, minä ainakii herkuttelen joka päivä. Kunnon ruualla. Ei se tie mieli mittään makkeita ja ei tarvihe välipaloja. Tuo Rouva Keton kirjoitus on ihan täyttä asiaa.

    Niinku se yks "ravintoasiantuntija" telekkarissa inisöö, että joka välliin pitäs syyvä suklaapatukkata tai elovenakeksiä. "Välipalahan voi olla ihan millainen vaan"....  Ja vähintään kuus kertoo päivässä syyvä ja sitte ne välipalat jottain imellusta.

   Ja eineksetkii on kuulemma jopa parempia kun itetehty ruoka... En kyllä kovin paljo perusta tuommosista "asiantuntijoista".

          Pihasienimöön nousee vielä kantarelleja, vaan ei taija ennää keliä riittää, että syötävänkokosiks ennättäsivät.
 

                                               Mietteitä maalta...     😊