maanantai 6. toukokuuta 2024

                                                                  Haahuilua....


      Jokakevväinen "Puolen Hehtaarin Metsän" tilannekatsaus ja "rajatarkastus". Pikkusen vielä lunta ja maanpinta jäänkohmeessa. Pari kuusta oli napsahtanut poikki talaven kurimuksessa...

     Joo, heti aamusta lähin tarpomaan pihamehtään. Vastapainoks kaupungissa vietetylle viikonlopulle. Mukavahan se oli käyvä tuota jäläkikasvua tervehtimässä, ja Oulun komiassa kauppahallissa...

    Meinasin minä sitäkii Toripolliisia käyvä mahasta silittelemässä, niinku Buddhan patsastakkii pittää hierasta. Se tietää hyvvää onnee... En minä kuitenkaa ilenny... Etteivät ihan pölijänä pijä...

     Mutta Toppilan jättimarketissa alako se tavaran paljous ahistammaan. Että onko tämä kaikki eines ihan tarpeellista ihmisravintoo... Kerkiääkö näitä kaikkia kukkaan syyvä. Ja mittään ku ei taho löytää, kaikki on kahtelussa...

    No, selevishän tuolta just ja just järissään kuitennii ulos, vaan ei oo minun paikka semmonen ostosparatiisi. Mieluummin vähä pienemmässä puojissa asioin....

    


                                                    Vaan palataanpas sinne pihamehtään...                                                                                                Siellä oli yks petäjäkkii juurineen köllähtänyt nurin...


                               Tähän en minäkään sovi eksymään, mukava on höperehtiä...

                                                


                 Näitä "lajitovereita" näkkyy joka paikassa... On ne jänniä luojan luomuksia...


                                                 Pihanurmikolle alakaa jo sienet nousta...


                               Sit mie keräsin käpyjä. Nämä on hyviä syttyjä muurikan alle.


   Iltapäivällä piti lähtä kahtommaan, paljoko on pikku purossa vettä. Ja olihan sitä. Niin mukavan rauhottavasti solisoo...


                                                      Ja niitä kultahippuja pohjalla...


                   Tuota oon ihmetelly aina, että minkätakia tuohon on pato värkätty....


                                                Sielläkii oli iso kuusi rapsahtnu poikki...


    Ruuaks sitte pyöräytin ison vuokallisen kaalilaatikkoo, Siitä syyvään vielä toisennii kerran... Ja jäläkiruuaks suklaamoussee. Sen pyöräytin jo illalla, ni oli sitte jääkaapissa jämähtäny meleko tönköks. 

   Vaan kyllä siitä vuoleksii, makuhan se tärkeintä on... Ei oo imelätä, ei nosta verensokeria. Pikkusen rippautin erytritolia, kun kerran satuin sitä pussukan ostammaan. 



   No tämä se jo jottain... Ei nuo lie tosissaan, keskustanuoret. Vai onko tämä jonku salanen fantasia, että ku aamulypsyt on hoijettu, ni sitte ruvetaan ottamaan vastaan asiakkaita... Haluakko heinälaossa vai männäänkö ihan tuppaan vai kammarin puolelle...      😂

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti