...Nous hauki puuhun laulamaan, kun puhki pilwien harmajain jo himmersi päivän kajo... Vanha Aaro Hellaakosken runo putkahti mieleen, kun kuovi lennähti puukasan päälle huutelemmaan...

     

                                                                 Lisää kääpiä, kiitos...

                                                          Jotain alkaa jo vihertää...

                                                   En tohtinu kokkeilla, pääsiskö tuosta yli. 

                         Kuitennii ois saapas livenny ja oisin mulahtanu hyiseen purroon...

    Eipä näkyny mittään elämätä lammella, ei oo kyllä kuulunu joutsenten huutelua monneen päivään. Lähtivät varmaan pois, kun ei alakanu jäät lähtee...

                                           Jäniksen papanoita oli rannan sammalikko täynnä.

                                                 Kohta siellä karpalot kukkii...

                            Tuo juurakko ois kiva kaivaa ylös, putsata ja hinata pihhaan... 

                                                              Tuomessa jo silimuja...

                                                     Haavan kylessä niin kaunista...

     Muut pihakukat ei oo edistyny, vuokot oottelee, että ilima lämpiäis, ni tohtis aukoo kukkiasa. Näsiä ei näköjään keliä pelekee...    

   Tänä aamuna oli viis astetta pakkasta. Ihan pikkusen turhan kylymältä tuntuu. Vaan nyt ruppeen koulimmaan ne kyssäkaalin taimet, kauheen hinteliä reppanoita ovat. Jospa ne siitä vankistuu, kun hyvin koulihen... tai sitte ne kuoleutuu.             😆