Kylläpä on ollu nättiä keliä viime päivät. Ei näy nuapuriin asti...

   Ja yhä harmaammaks mäni... Nyt ois hyvä aika synkistyä, jos siihen ois taipumusta, onneks Luoja on antanu valosan mielen.

    Välillä tuolla maantiellä on ollu ihan henkeesä kaupalla, kun ei nuo autoilijat älyä... Yhen kerran sain loskat ja hiekotussepelit piälleni. Ei se ees hilijentäny, maasturimies... Piti vähä kirroilla sen perrään... ja puija nyrkkiä. Jospa se ees kahto peiliin... Ja kyllä sillä oiskii peiliinkahtomisen paikka.

    Välillä on satanu vettä, nyt tulloo tuas lumena. Ei taija tohtia tielle ollenkaan talsimaan. Suattaa olla liian agressiivisia automiehiä liikkeellä, ku on huono keli. 

                    Vain muutenhan tämmönen ilima on heleppo hengittee, kosteeta ja leutoo...

            Näitä jälentunnistushommia riittää... joku pienpeto, näätäelläin on ollu tämäkii. 

   Tuli tuossa nuamakirjaan mainoksia isänpäivälahjoista. Ja yhä näkkyyvät siitä talavisoasta kirjoja rustoovan. Ja isille niitä markkinoijaan. Pittääkö sitä vielä hehkuttoo... eikö se sota oo jo ohi...

   En kyllä usko, että tuoreet, nuoret isät oikein lämpiää nuille lahjuksille... Ja joka on ite sen sovan käyny, ei ehkä taho sitä ennää vanahoilla päivillään muistella...      

   Ostaa vaikka sen kamalalta haisovan partavespakkauksen, joka sitte unehtuu sinne vessan hyllylle kaikessa hilijaisuuvessa....             😊