Pitkästä aikaa, laatuaikaa Neiti Celinen kanssa... Tuttavallisemmin Semppa vaan...

   "Hän" on hyvin laatutietoinen ruuan suhteen, kuten kaikkien neitosten tulisi ollakin. Olit sitten näin karvainen, tai karvaton versio.

     Meillä ihmisasukkailla oli eilen kalapäivä, kuhaa. Ja sitä tarjosin myös tälle vieraallemme. Vastaus oli selvä... Pyörähti taakseni, ja nappasi kynnellä nilkasta. (Tavallisesti läpsii ilman kynsiä, pehmoisella tassulla)  Luulen sen tarkoittaneen, että kaikkea sinä ilkeet mulle tarjotella...

    No, minäpä pilkoin siihen päälle seitiä, jota on aina hyvä olla saatavilla. Ja tietenkin Atlantin koillisosista pyydettyä.... 

 

                                      Yö meni vallan hienosti, tässä on jo aamupesut käynnissä.

    Juu, kissa on siisti eläin. Aamulla ei voinut mennä hiekkalaatikolle, ennen kuin olin seulonut yölliset jätökset hiekasta...

                      Tässä yöllisen ruokailun tulos: seiti syöty, nämä ovat sitä kuhafilettä...

   Aamiaiseksi tarjoilin katkarapuja, nekin ovat sieltä Karhusaaren kupeesta kalastettuja, eikä mitään kiinalaisten likavesissä kasvatettuja... 

   Sitten tuli trauma: "Hän" tapasi hirmuisen suurpedon, pienenpienen koiranpennun! Sekös oli järkyttävää, piti linnoittautua telkkarin taakse hyllylle, (missä makoilee muutenkin,) sieltä tuijotteli kauhuissaan, silmät ymmyrkäisinä...

   Sitten helpotti, kun omat ihmiset tulivat hakemaan, ja pääsi omaan koppaan... Junassa on leppoisa matkustaa, loikoilla penkillä ihan muina kissoina...

                    Siinäpä olisikin VR:lle mainosfilmin ideaa...     😺