On se mehtäläisenä mukavata...

                                                     Luonnonrauhaa ja elläimiä. 

                         Ihan selevästi on karhun kynnet ruapassu tuohon sammaleeseen...

    Tämmösen kuvan saapi, kun vahtaa hirven juoksua ihan toiseen suuntaan. Ja se ykskaks varottamata pallaakii takasippäin tuon kuusen takkaa...

    Vähän matkan päässä alako kuulua rapsetta metästä, ni siellähän jolokotteli kaks vassaa. Nättiä rimppakinttuja olivat. Harmi vaan, ku kohta alakaavat niitäkii ampummaan...

    Nii, ja eellisyönä oli iliveksen pentu hyppelehtiny meijän pihan läpi. Osas kuitennii kameran kautta männä, ni nähtiin. Soma oli sekkii, sillä ne on valtavan isot tassut...

    Sienimetässäkkii on välillä käytävä. Alakaa kyllä jo näkyä sieniä silimissäkkii, ku iltasilla yrität nukkumaan käyvä.

                 Tämä se on jännä, paranvoi, joku limasieni. Se kuulemma ossaa liikkua... 

                  Tässä metässä ei ollu yhtään syötävätä sientä, vaan mukava oli kävellä...

         ...Tämmöset metät on heleppoja, ei oo kynnetty muata pilalle, kulukukelevottomaks.

                                     On se nättiä, mehtä... sammalet, jäkälät, tuoksut, äänet...

                                            Siellä se ihmispolo on oikeessa paikassa.

    No tässä... hirvimiesten yhteispassipaikka. Siitä kun ampua ruilauttelloovat, ni ei tarte kauvaks kävellä. Autot soppii parkkiin tuohon tien laijalle. Kuhan eivät ampus toisiaan, tai ihan sama...

                                             Ei sitä ihan aina tule, kuittausta...   😏