Ruokajuttuja

                                               Sienikasvispiirakkaa ja broilerin rinnusta 

                                              hyvin maustettuna ja pannulla paistettuna.

    Vielä samaa broileria ja kesäkurpitsakukkakaalipaistosta. Taisi siinä olla parsakaaliakin ...

                       Lainakuva sairaalan lihakeitosta. Tuo tumma nokare lautasella on se liha...

    Silloin Oulussa käydessä, minä loihdin itselleni näin hyvän annoksen, kun toiset oli siellä olutjuhlilla... Juustoinen munakas, Snellmanin nakkeja, kantarellimuhennosta ja kukkakaalia. Tuohon kaalin päälle nostin vielä voinokareen sulamaan... 

    Enpä usko, että tämän parempaa, ja suunmukaista einettä saisin hienossakaan ravintolassa. Eikä tarvinnut arpoa, mitä annokseni lopulta sisältää...

    Kalapäivä, puolisolla muikkuja, minulla Lappajärven pikkusiikaa... (Muut kaupan kalat tahtoo olla kasvatettuja, ja hormoonirehulla ruokittuja.) Pannulla pyöräytettyjä kaaleja ja paprikaa, pikku tilkka kermaa, että juusto suli sekaan. 

    Jauhopäivinä, kuten muikun paisto, minä kokkailen ensin oman annokseni, sitten Puoliso saa paistella ne jauhokalat...

                                                              Toast skagen...

   Tämä se on herkkuleipä. Muinoin, kun käytiin laivaristeilyillä, reissun kohokohta oli lasillinen valkkaria ja rapuleipä. Mutta eipä saanut enää, kun aloitin gluteenittoman elämän... Eipä olla risteilyllä käytykään vuosikausiin, mikä lie tarjonta nykyisin...

   Tässä on pohjalla oma ketosämpylä, kaikki täytteet asianmukaisessa järjestyksessä. Paitsi se sitruuna unohtui, huomasin sitten kun olin jo syönyt... Näköjään maistui ilmankin.

  

    

                                           Vuohenjuusto on vaan niin helvetin hyvää...

                                                                        😈😇

     Alakaapi olla se aika, kun tintit koputtellee ikkunanpielissä. Että oisko sitä jottain jyviä nakella, vuan nuapuriin oon neuvonu mänemään...

     Jos sitte talavella sattuukii olemaan reissussa pitempään, ni jiävät raukat iliman evästä, jos sitä oppiivat pihassa suamaan.

                                              Porkkanat ne ossaa olla aina niin hauskoja...

    Olipas kommee, ja iso. Taitaa olla siniritariyökkönen, siipien kärkiväli voipi olla jopa 93mm.... Tämä ei ihan niin iso ollu.

    Viimesen daalian kukan nappasin talteen, kun piti jo viimennii kesäkukat raikota pois. Ihmeen pitkään kyllä samettiruusutkii kukki nätisti.

     Haa, melkein kantarelleja... No ei sentään. Viime suvena oli kirkkaan punasia sieninappuloita pihanurmikolla, nyt on keltasia...

                                     Mitähän lie piässä liikkunu, ku tuommosen tempun teki...

                                                                             😐

                                                                        

                   Mitäpäs sitä muutakaan, kun sieniä... Pikku pajun varressa hassu sienirypäs. 

                                             Kyllä on nättiä, pihapihlajat aamuauringossa.

 

                                        No nyt on jännä... Kiiltävä, pinta kuin helmiäistä, 

                                            kyljessään joku kääpä. En tohtinut koskea...

                                               Tuossa se kiilteli lahossa koivupökkelössä...

                       Joo, pistäyttiin ihan vaan kahtomassa, vieläkö ois kantarellit noussu...

 

                                                  Hih, minä oon ihan Erkki...  😊

    Teeripariskunta "laanissa"...   (Onko niillä taas jotku soidinmenot?) Eilen illalla tepasteli taas se ilveksen pentu pihakameran edestä. On meillä ainakin kolme ilvestä, täytyyhän sillä pennulla olla iskä ja äiskä.... 

                Vielä kukkii ruusu, no, mikäs on kukkiissa kun on niin leuto ilima ollunna...

                                              Ja sopivasti sadetta, niin sienetkin kasvaa...

                                   Kyllä me on ahkerasti metässä kulettukkii, mikäs sen lystimpää.

               Tuommosia romoja kannattaa kyllä varroo, suattaa olla ihan pohjaton silimäke...

                                       Ihan huomaamatta on pihapihlajat saaneet uutta väriä...

   Juuri kun sain edellisen reissun saaliit pakkaseen pussitettua, höynäytin tuon Puolison uudelle reissulle. Ja kyllähän tuo kannatti lähteä....

                          "Sammalmättäällä keijut karkeloi"... ja sienestäjän silimä leppää...

                                                    Huoh, saalis jo peräkontissa...

                    Ei pitäs pysähellä lehmäaituuksen kohalle, siihen se kerräyty koko lauma...

 

                                                            Näinhän se on...  😏

                                          Mökkihöperön uutiskatsauksesta, Hyvää Päivää...

     Voi kuinka taas tarvittais hyvvää miestä... tai naista tai vaikkapa jottain sukupuolineutraalia henkilöö sovittelemaan tätä eripurraa...

                                                        ...Köyhät kyykkyyn...

                                                  Niinpä, siinä sitä onkii ihmettelemistä.

                                                         Ja taas ois hyvä työpaikka...

                                            Kohta ei pienpalakkasen kannata töihin ajella.

                                              Valiheppa siitä, mitä tautia nyt alakasit pelätä.

                                   ( Mullon varmaan malaria, se ku on alakuusa ihan oireeton...)

                                        Voihan toki, onhan tuo tohtorinlakin arvonen suoritus.

                                             Ja satteella kastuu enempi ku pouvalla.

                                                                      😏

                           PS. Huomasittako pienen sanaleikin ensmäisen kuvan alta.... 😇

                                                          Sienisulukeiset...

                     Hmmm... suattaahan ne olla syötäviä vain suattaahan ne olla olematakkii...

   No näin oon kyllä tehnykkii, vaikka asiantuntijat on ollu ihan eri mieltä. Lähtöö kuulema maku ja aromit, kun sieni kastuu...

            Viikonloppuna oli hirmu hyvä sienestyskeli, ja hirmu hyvin oli kyllä sieniäkkii...

                                                  Hirmu hyviä oli sienestyskaveritkii...

    Voe mahoton paekka... Siinä tovi vierähtää, ennenku nuo on pussissa ja pakkasessa. Onneks sain "markkinoitua" vähä vähemmäks ihan tuoreeltaan. 

                            Sitte ku lähtöö kävelylle, väkisellä tulloo sieniä vastaan...

                         Nyt ei ollu muuta, ku nenäliinan mutkaan pyöräytin. Ei ollu vielä niistetty...

                                                                     "Kivine maa"...

                                        ...ja kivien lomassa, mitäpäs muuta, ku suppiksia...

                                                        Jottain lahottajia kait ne on...

                                                 ... just sain entiset selevitellyks alta pois...

                                                                  Sienestäjä...

       Joo, kylläpä on tämäkii päivä männy rattosasti, sienisulukeisissa. Välillä piti pistäytyä vähä ulukoilemmaan, ni eikö juutas pari kantarellia hypänny metän laijasta matkaan. 

      No, minäpä nakkoon ne huomenissa pitsan piälle, ku Puoliso aiko syyvä hernekeittoo...

                                                                    😊

    Tätä on nyt päivitelleet naamakirjassa, tontun töitä... Minä kyllä saattasin ruveta ihan kokopäiväiseksi Tontuksi. Joulun allahan tontut perinteisesti liikkuu, minä yllättäisin jo elokuussa, kun koulut alkaa...

    Päivystäisin siinä koulun luona, kirjaston kulmilla. Pistäisin ruotuun ne kadulle räkivät pikku kullannuput. Keräämään roskansa ja tupakantumppinsa, ja luuttuamaan ne räkäklimpit jalkakäytävältä.

   Joo, kun ilman edes Tontun valtuuksia, ei ole asiaa mennä heille mitään sanomaan...

    Väänäs-fanin onnenpäivät. Tai "häpi deis", niinku Junni sanoisi... Taivaan tulet tuli taas Yle Areenaan, sitä rupesin tässä käsitöiden ohessa katselemaan. 

   Kari Väänäsen lisäksi tässä on  hyviä näyttelijöitä monia muitakin. Hyviä hahmoja on kyllä koko sarja täynnä. "Bi keörful aut teör".... 

 

    

    Lainasin tähän kuvan sairaalaruuasta. Aika kuivakalta näyttää, pari pottua ja eineskalapihvi. Mitähän sekin sisältänee? Montako prosenttia sitä kalaa, ja montako lisäainetta...

    Entäs jos jollain potilaalla,(vai asiakkaitako ovat nykyään?) on nielemisvaikeuksia, kun kuiva peruna liiskautuu kitalakeen... Syömättä jää.... Ei ainakaan kunto kohene sillä tavalla, eikä saa energiaa toipumiseen.    😏