Piti tuunata uudet oviverhot. Entiset alkoi sananmukaisesti hajoamaan käsiin. Jyskistä löytyi kaupungin ainoa, valoverhoksi luokiteltava materiaali. Pimennysverhoja vaan kaikki myy...

     Lyhyethän nuo oli, mutta ei auta... 

      Ripustuslenkeistä muotoilin pussukat, joihin sujautin Kreikasta rahdattuja kiviä painoksi. Vielä parilla nipistimellä helmasta kiinni, niin ei tuuli heiluttele. Tulukaapa nyt itikat, jos pääsettä. 

     Vaan kyllä se käypi ompelijan sieluun, tuo kiinalaisten pikku kätösten työnjälki.... 😏