Alkuviikosta ajelehdin sienimaalle, oli siihen rytökasan kupeeseen ja polulle muutama kantarelli noussut. Kypärässä kannoin pyöräkoriin... Kyllä niistä pienen kastikkeen sai.

   Sitten yritin avojaloin postilaatikolle... eihän siitä mitään tullut, nämä pikkupikkusammakot oli juuri joutuneet jalkeille. Niitä hyppeli sinnesuntänne, hirvitti... Pakko palata takaisin ja saappaat jalassa uusi yritys....

                                              Mansikan makuunkin jo päästy... 

     Tour de France, tämmöistä serpentiinitietä polkevat ylös kolmenkymmenen asteen helteessä... Meinaa mennä maitohapoille jo kotikatsomossakin...

    Västäräkin poikanen tuli tervehtimään. Emo on sirkuttanut pihakoivussa koko kesän ja kantanut evästä pesään, jonnekin kattopellin alle. Ja on ne kovia sontimaan, rappuset, tuolit, pöydät, kaikki jatkuvasti paskan vallassa.... Jospa ne nyt muuttaa vähän kauemmas....

                  Jos tuo ensimmäinen mansikka oli suukkosuu, tämä sieltä toisesta päästä...

                                     Kaikenlaista tarpeellista tavaraa sitä onkaan...     😏