Uniahan näkee kuulemma kaikki ihmiset, (eläimistä en ole ihan varma, koirat ainakin näkee!) niitä ei vaan muista herättyään. Joskus yöllä herätessä unen muistaa, muttei enää aamulla, harmillista. Muistiinpanovälineet yöpöydälle...
      Kun sormia pakotti öisin, näin unta että joku peto minua raatelee. Nouseppa sitä sitten hätistelemään irti näpeistä...
      Enneunetkin ovat tuttuja, mutta ei välttämättä mukavaa odotella sitten niitä ikäviä uutisia. No, eipähän tule yllätyksenä. Välillä se uni saattaa unohtua, mutta muistuu heti mieleen, kun jotain sattuu: sitähän se mun uneni tiesi...
      Hyvät enneunet eivät tunnu sillä hetkellä hyviltä: jos itkua unissasi väännät, se tietää iloisia asioita. Vaan jos nauraa hekottelet nukkumatin jutuille, kohta itkettää, oikeesti.
      Joskus näen semmoisia painajaisia, että herään omaan huutooni, samoin vieruskaveri.
      Seikkailu-unet ovat ihan mukavia, pääsee edullisille reissuille maailmalle: turkkilaiseen basaariin, pyramidille keskelle aavaa merta, vanhan linnan raunioille...ai niin, siellä oli kyllä ne pahat  pyssymiehet uhittelemassa....