Ihanaa, aurinko lämmittää jo! Vaikka ulkona puhaltelee raaka tuuli, kuistilla tarkenee puuhastella.
     Syksyllä poppanamaton virkkaus jäi odottamaan kevättä. Kude on senverran pölyistä, ettei ole sisähommia.
     Värihän tässä tekeleessä ei kovin kummoinen ole, vaan kun halvalla sain, kirpparilta tietenkin. (väripurkin taidan ostaa, ja pyöräytän koneessa). Isolla rullalla oli, leveää, ja jäykkää kuin pelti. Siitä saksin sopivaksi, sentin levyiseksi. Vyyhtesin ja liottelin lämpimässä vedessä pehmoiseksi. Sitten vasta pääsin virkkaamaan, kun kuivuneet kuteet selvittelin kerälle. Helpommallakin kudetta saisi...
     Ja kun kesäkeli koittaa, "ulkotyöt" odottaa. Vanhoja pussilakanoita ajattelin repiä suikaleiksi, ja eikun mattoa niistäkin värkkäämään...(sitten saa ostaa uusia lakanoita!)
     Tuunasinpa vielä myssynikin, heijastinlangalla virkkasin ympäriinsä. Nyt näkyy...ennakoin tässä  jo ensi syksyn pimeyttä.