maanantai 16. syyskuuta 2024

                                                   Tämmöstähän se tahtoo ihmiselo olla...



   Viime viikolla löysin näin nätin kasvin maantien penkalta. Näyttää ihan kirjavalta rönsyliljalta. Vaan ompi googlettimen mukkaan viiruhelpi. Puutarhakarkulainen. Siihen kohtaan ajoivat sillon tietä korjatessa paljon täytemaata, ja vieressä kukki myös elämänlanka. Kenenkähän pihasta ovat...


                                                            Nättiä palluroita...


                                            Joo, pari kassia päivässä pitää lääkärin loitolla...😏


                                           Täällä asuu irlantilaisittain "tuattha de danannit", 

                                          meikäläisittäin ihan vaan maahiset ja menninkäiset.


                       Ai että, tuon jos kaatais ja hinnais pihhaan...Kyllä siitä jottain vois värkätä... 


         Tänä aamuna... piti oottaa että päivä valakennee, että voipi ikkuistaa ensimmäisen kuura-aamun.


   
                               No niinhän siinä kävi, helteestä kerralla kunnon pakkaseen.

   Perjantaina lähettiin Joensuuhun, täällä sato vettä. Koko matkan sato, välillä meleko kovastikkii. Loppumatkasta alako aurinko paistaa. Perillä mitä kaunein kesäkeli. Oli koko viikonlopun, lyhyhhihasella tarkeni. Täällä oli satanu koko ajan vettä ja yönseutuna ukkostanukkii. 

  Eilen kun kottiuttiin, täällähän ripeksi vettä. Kymmenkunta astetta lämmintä. Se kesäkeli jäi sinne ...

  Aamulla kun heräsin, kuuvelta, oli kaks astetta lämmintä. Kova kuura ja kaikki pinnat kierällä jäällä. Juuttaan luikas oli rappunen paljaaseen jalakapohjaan... Ja ulukopöyvällä sitä kuuluisaa mustaa jäätä...

  Minkäänväristä se ois valakeella pöyvällä?           😊

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti