Mennyttä kesää... kyllä kai niin voi jo sanoa. Kyllä on ollut hyvä kesä... Jollekin on voinut sattua liikaa sadetta, toiselle poutaa ja hellettä. Turhan paljon on tuullut ja ukkostanut... Mutta minulle kesä on ollut juuri passeli.
Ihmetellessähän se on kulunut, kun vielä tähän ikään sitä riittää taivastelua ja ihastelua.
Itikoita olen ihmetellyt: Kyllä niitä on ollut yhtä paljon kuin ennenkin, ja ovat minua pistelleet... Mutta niitä jumalattomasti kutiavia paukamia ei ole tullut! Hetken kestää paukama pistopaikassa, mutta häviää pois. Ihanaa, kun ei ole näin loppukesästä nahka verille raavittu ja rupinen...
Kurkiakin on saanut ihmetellä... Ovat keksineet uuden muuttoreitin, juuri tästä meidän päältä. Taivaalta kuuluu välillä kauhea huuto, sisälle asti. (silloin tormataan pihalle). Etelään päin olivat matkalla.... Ja toissailtana palailivat takaisin pohjoista kohti, kauhean huudon kanssa, kun on niin hyvät ilmat, ei tässä vielä kannata pois lähteä.
Kävin kulttuurikeskuksen kellarissa taidenäyttelyssä... Milloinkahan lie ollut avajaiset, kun tarjoilut oli jäänyt niille aloilleen. En kehdannut kokeilla, vieläkö olisi lämmintä kahvia termarissa, maitokannut ainakin hapanneet... Vai, olikohan tämäkin osa taidetta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti