Hyvvää, satteista huomentapäivää. Tai no, päivähän tuo alakaa jo olla... Näin oli luppiinit tehneet uutta kukintoo entisen jatkoks, kannata ennee tähän aikaan uutta vartta ruveta kasvattelemmaan...

    Hiekkatiellä kävellessä... Takkaa tuli täysperävaunu hiekkalastissa, väistin ihan heinikon laitaan ettei sen tarvihe reunaan ajjaa, ettei puttoo tieltä. Vaan kylläpä oli pehmonen tienpohja, täristi ja hytky jännästi koko tie... Ja tuommoset orkoset painu tiehen, vaikka ei ees laitaan ajanu...

    No jopas on kahvi keksitty. En kyllä tuommosella mainospuhheella ostas yhtään mittään! 

Hyvillä mielin ostan ja juon kahvini, enkä sitä halavinta tarjouskahvia. Laatutavarata sen olla pittää...

                                       Joo, kohtahan se on talavirenkaijen vaihto eessä... 😅

    Parsimus. Meinasin jo leikata terät pois äitin neulomista töppösistä, varret aioin säästää ja tehä uuvet terät. Vaan sittepä hokasin, että katotaan monestikko kestää vielä parsia. Ja ihan tarkotuksella on usseempata väriä, ni on hauskemmat. 

     No nyt tämä on valamis. Oli puonnu ovenpielen risutötteröstä tuo kaarnasyvän heinikkoon. Rautalanka oli ruostunu poikki. Ni tuohonpa se passas kerrassaan hyvin, ei sitä tok passoo hävittee...

                                                                          😊