torstai 18. tammikuuta 2018

                                                         Sairaskertomus, osa 4.
   Loppukontrolli KYS:ssa. Luuntiheysmittaus, kipsin poisto, röntgen ja lääkäri. Tiukka aikataulu, mutta hyvin ennätettiin sukkuloida Pääsairaalan ja Kaarisairaalan väliä. Pyörätuolilla. Ei ois keppikyydillä kerennyt.
   Kipsin poiston jälkeen röntgenissä pyörtyä kuukahdin. Niin tuntui ilkeältä ilman kipsin tukea seisoskella...Onneksi oli riski hoitaja, "niska - pershaara" otteella heivasi minut pyörätuoliin.
    Niinhän nuo oli mukavia kaikki hoitajat ja lääkäri. Joka soitti vielä perään tuosta luuntiheysmittauksesta, kun ei muistettu sitä siinä vastaanotolla, kumpikaan...
   Joo, siistiksi sanoivat, hyvin on parantunut. Ei muuta kuin ahkeraa käyttöä. Pari viikkoa saa turvautua keppeihin, sitten pitäisi pärjätä omin jaloin. Yllättävän hyvin tämä on alkanut sujua...
   Voi, kuinka on mukava liotella koipea lämpimässä vedessä. Jalkaraukka vettä nähnyt kuuteen viikkoon... Ja mahdottomasti irtoaa kuollutta törkyä ihon pinnasta (sitä on mukava rapsutella)...
Saunaankin jo pääsee...
    Ettei nyt liian positiiviseksi mene, selkänikamistani löytyi osteoporoosia... Jotain luulääkettä on alettava napsimaan.
    Ettei murene muorin ranka, lakoa vakaiset nikamat....   =D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti