Kaiken tämän piikki- pakote- pelote- passi- syrjintä- propagandan kynsistä on pakko päästä välillä luonnon helmaan... 

 

                                                          Tarpomaan hirven jäljille...

                                                ...ja syödä hyvin, vaikka sitä hirveä...

                                                       possulla terästettynä.

                             Sammaloituneessa vanhassa metsässä sielu lepää ja mieli latautuu...

                                                                     Ruusu...

                                                     Jääkukkia metsäojassa.

                                                          Seita puukehässä? 

   Noh, saattaahan se olla ihan tavallinen siirtolohkare...Mutta kylläpä minä kävin siinä metsän jumalille purkamassa syäntäni ja maailman menoa manaamassa. Seuraavalla reissulla pitää viedä pieni uhrilahja kiven koloon...                          😇😏

  
 

   Kaupunkiviikonlopun vastapainoksi meillä oli metsäviikko... Sieniviikko... Alkuviikosta oli pakkasta, tiistaiaamuna jopa 10 astetta. Haahuiltiin muuten vaan, metsässä.  Keskiviikkona oli jo pari lämpöastetta. 

                            Siis, sieneen... Ja löytyihän niitä, oikein kauniita suppiksia.

                                                  Eihän näitä voi jättää metsään...

       Avulias metsänomistaja neuvoi meille uusia sieniapajia. Ja näin hienoissa maisemissa...

   Mukava vaellella, vaikkei löytyisi sienen sientä... Jättiläinen on pyöritellyt kivoja pikkukiviä pitkin metsiä?

   Ihanan pehmoista sammalikkoa, siellä kätköissä suppiksia. Ja "romoja", kerran pudota humpsahdin kiven koloon, ei käynyt kuinkaan...

                                                    Yhä suurempia siirtolohkareita...

                                Hmmm... karhun kynnet näyttää rivenneen mättään laidasta...

                                        Ei puutu, kun se poro. Siinä ois pieni välipala...

   Vielä metsätien laidalla, pois tullessa, on kumarruttava. Alkaa jo hämärtyä, kohta otsalamppu tarvittais... Näin mukavasti meillä kului loppuviikko...

   Ja sitten melko urakka, sienten siivuu ja pannun kautta pakkaseen...       😏    
 

                    Kreikka-askarteluja... Sienestyksen lomassa olen vähän näperrellytkin... 

   Pikku vadissa on meren hiomia laatan kappaleita, Pargan Piso Krionerilta....Sekä irronnut kahvikupin korva ja puuhelmenpuolikkaita. Tavallista laattaa ja niitä pannunalusen pyörylöitä. 

    Tämä luomus on Kreikan rantakivistä liimailtu. Eri saarilta niitä on mukaan lähtenyt... Siinä sentään pystyy tuikkuja polttelemaan, muutenhan näillä ei taida paljon virkaa olla.... Onpahan joutilaalla jottain...                               😏

 

                 Hotellikommelluksia viime viikonlopulta. Majoituimme Laplands Hotelliin. 

                                                              Siisti ja hyvä majapaikka...

 

    Aamupalasta: Riisikakkuja ja pölyyntynyttä näkkäriä. Vähärasvaista Keijua gluteenittomille. Ei kiitos. Onnea on omat leivät. 

   Puhdasta, leivänmurutonta voita sai kysellä molempina aamuina. Heikosti oli merkitty allergeenit, monta kertaa sai kysellä.... Jos merkkaisivat paremmin, pääsisi henkilökunta paljon helpommalla. Ja asiakas.

   Oli herkkujakin: kuusenkerkkäkuohujuomaa, alkoholitonta, ja juustoleipää. Kyllähän noilla eväillä jo pitkälle potkii...

   Autopaikka oli alakerran hallissa. Niin oli ahtaat ajoväylät, ettei yhtään isommalla autolla olisi mahtunut. 

   Perjantaina kun palailimme illalla yöpuulle, olivat (ahneuksissaan) myyneet enemmän paikkoja, mitä halliin mahtuu. Sähköpaikalle viimein saatiin Dodge parkkeerata, mutta ei Teslan ruutuun.

   Huoneessa oli muhkeat tyynyt. Kyselin respasta ohuempaa, lupasivat tuoda... Toihan ne, samanlaisen muhkun... Pyysin uudestaan, ja sainkin näin kivan nalletyynyn....(Olis siihen voinut vaihtaa valkean päällisen...)

   Lauantaina aiottiin juoda iltapäiväkahvit hotellin baarissa. Eihän se ollut auki. Respan vieressä pieni nurkkaus, missä oli pientä purtavaa isolla hinnalla. Ei kahvia.

   Asiaa ihmetellessä, respasta lupasivat, että kyllä sitä baarista kahvia saa. Siis sinne, köysiä kiertäen...Termarissa oli varmaan aamulla keitettyä... Oli siinä oikea kahvikone, sain tuplaespresson... 

   Puoliso halusi oluen, mutta kun baari aukeaa vasta viideltä... "No, voin minä sen sinulle tästä antaa..."

   Näin kätevästi nautimme päiväjuomat suljetussa baarissa. Ja saimme käyttää saamamme voucherit. Kävi siinä moni muukin ihmettelemässä, miksi baari on kiinni.... ja nuo kaksi kuitenkin siellä ryystää juomiaan tyytyväisenä....               😏☕🍺

   

   Olipa kiva viikonloppu. Tai "kiva" on lievä ilmaus.... Supermahtavaa laatuaikaa, sitä se tais olla...

Männäviikolla aloin pähkäilla, mitä pitäisi leipoa ja mitä ruokaa viikonlopuksi... Oletin, että koko ihana suurperheeni tulisi meille. Siinä vaiheessa sain kuulla, että lähdemmekin Ouluun! Elä leivo....

   Torstaina kävi ystävät kakkukahvilla, vähällä leipomisella pääsin.

   Lapset puolisoineen, Puoliso, Anja &pojat, olivat salaisesti suunnitelleet yllätystä. On hotelli varattuna ja lauantaille ohjelmaa ja ruokailua. (Huh, kunhan ei mitään pakopelihuonetta eikä Huikiata kiipeilyä...)

   Ensin vietettiin "pitsaperjantaita" tyttären ja vävyn kotona.

   Lauantaina oli vuorossa savikipon dreijausta.  Saven saloihin meitä opasti Anne Linna, Luo Studio Oy.... Se oli juuri niin hauskaa, kuin olin kuvitellutkin.

                                         

                                          Toinen toistaan uniikimpaa astiaa syntyi...

                                                                        Ja kuoli, 

                                                     Yhden sai säästää...

                                             Ei niistä kaikista ollut eläjäksi...

   Illalliselle menimme Toripolliisiin. Ruuat oli hyviä, etukäteen tilatut, kolmen ruokalajin menut. Sali oli vaan liian täyteen ahdettu. Mukavampaa kaikille, jos olisi ollut väljempää. Henkilökunta hädintuskin sopi liikkumaan. Pelotti, kenen niskaan ne lautaset tippuu... 

   Juu, ja minulle huudettiin hurraatia, laulettiin onnittelulaulua ja pitipä tytär pienen extempore puheenkin... ettei yhtään vähemmällä huomiolla pääse...  Sain vielä lahjakortin Routa Designiin.... Sekin vielä...

   Jälkiruuan kohdalla se moka sitten tuli: minulle tarjottu kakkupala ei ollutkaan gluteeniton. Säikähdin jo, mitähän ne on eteeni oikein kantaneet.... 

   Hätäisesti kävi kokki pahoittelemassa, ei jäänyt kuuntelemaan palautetta...

   Täydellä vatsalla siirryimme läheiseen Jumpruun vielä iltaa istumaan. Pelottelivat, että minut viedään karaokebaariin. 

   Mutta sielläpä sattuikin olemaan yhteislauluilta. Nuotin vieressä on kuulemma hyvin tilaa kaikille äänille. Niinpä siinä pari tuntia lauleskeltiin. 

    Ihan espresson ja kivennäisveden voimalla hoilasin....

   Sitten alkoi entisten nuorten disco, on aika poistua Oulun yöhön....

    Ja mitä hullua: lunta sataa, nollakeli... Porukka ryystää kylmää kaljaa lämpölamppujen alla terassilla.Tämä lie sitä pohjoisen eksotiikkaa... 

   Niin, nyt sitä ollaan siinä "kuuvenkympin ja kuoleman välissä"... Hmmm... ei tämä nyt sen hullummalta tunnu....

   Kiitos vielä kaikille osallisille...💖💗💕💝💓😏💋

    Jos tämä jaottelu tehtäisiin ihonvärin, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, tai minkään muun syyn takia, kylläpä löytyisi vähemmistöjen puolustajia. 

    Onko tämä nyt se "uusi normaali"?   (Tässä ei ole mitään normaalia....)

   Vielä näistä rokotehaitoista: Vaikka ei fyysisiä oireita olisikaaan, niin kaikenlainen suvaitsemattomuus, pahansuopuus, vihapuheet, lehtikirjoitukset, selkeä syrjintä, eriarvoistaminen... Kaikki on lisääntynyt, eikä niiihin puututa, se on nyt "uusi normaali"....

    Eräs asiantuntija sanoi jopa pääministerin käytöksen muuttuneen....???

    Sanomalehti Kaleva uutisoi, kuinka "täyden sarjan" saaneita vanhuksia sairastuu ja kuolee... joo, koronaan. Samoin piikitetyt hoitajat sairastuvat myös... joo, koronaan.....

   Mutta hys, hys, ei siitä passaa puhua...          👿

   Nyt ei pijä järkyttyä.... Tämmönen kasa löyty viimeviikonloppuna tuosta maantienlaijalta. Siinä on hirven sisälmykset.... Jotenkii oli päässy unehtummaan mehtämiehiltä! 

   No, minähän laitoin kuvvaa feispuukkiin, häijy kun olen,... Pianhan siihen yks metästäjä vastas, ja kävivät siivoomassa jäläkesä. Ei tuo taija ihan laillista ollakkaan, metästee muantiellä ja jättee suolet ja rapamahat nuin suapusalle.... 

   Tämä "hirviö" on La Palmalta, havainnekuva tulivuoresta ja laavakentästä.  Yhä se siellä puskee tulta ja tulikiveä sisuksistansa... Pari kylää on jäänyt laavan alle, parituhatta taloa... Mutta ihmisillä ei näytä olevan mitään hätää (paitsi niillä, joiden kodit ja viljelykset jää laavan ja tuhkan alle).

   Paljon on turisteja ihmettelemässä tulivuoren purkausta. Isoja risteilijöitä Santa Cruzissa, lentokenttä toimii, bussilla ajeluttavat saaren länsipuolelle ihastelemaan Cumbre Viejaa....

                                           Lumen sulettua, haahuilin taas metsään...

    Pyllistellessäni kuvaamassa, takaa alkoi kuulua läähätystä ja heinikon kahinaa... Kerkesin ajatella, että voi ryökäle, näinkö nyt jouvuin suven suuhun... 

    Vaan eipä mittään, oli kamera virreessä, oisin siitäi ehkä kuvan kerinny saaha....  Sehän olikii ihan mukava elukka, tovi siinä poristiin, ei sillä ollu kiire minnekkään jäniksen jälille.

    Maantien varressa sitten oli sen isäntä viheltelemässä ja kirroilemassa puhelimesa kansa... Neuvoin häntä vähä oikeeseen suuntaan viheltelemmään....

                                            Nämä ne on hauskan näkösiä,

              Piispanhiippa, syötävä sieni,... tai sitten pohjanpiispanhiippa, yhtä myrkyllinen, kuin korvasieni. Tutkailin, että kannattaako nuita käyvä poimimassa, ei kannata....

   Oijoi, ostin taas kirjan... Kaikenmoisia virkkuuksia oon kehitelly itekkii, vaan on se mukava katella valamiitakkii mallia, ja nättiä kuvia.

   Kielen "kehityksestä" paikallislehessä... Joo, ei sitä ennee taho ymmärtee ihan kaikkee.  Kun piäministerikii vain "bilettää" ja puhhuu "buumereista".... Oon puonnu jo kelekasta....

  

   Kirpparilla kävin, löytyi ihan aitoja neuvostoaikasia lautasia. Made in USSR.... pakkohan ne oli pelastaa pois kuleksimasta...     😏