Kylläpäs se on taas viikko vierähtäny... Se on vissiin jo torstai...

   Joo, mielenkiintoinen juttu, "muotia on se, mikä sinusta on kaunista". Ikinä oo sitä ymmärtäny, että pittää ellää niin muojin mukkaan, että vaikka ois miten rumat värit ja kuosit muotia, niitä pittää kuitennii laitella. 

   Ja jatkuvasti uutta sisustusta värkkäillä. Meillä on neljäkymmentä vuotta ollu sama kirjahyllykkö ja nojatuolitkii yhtä kauan. Kerran oon ne verhoillu uuvestaan. Samassa osotteessakii asuttu jo kolomekymmentä viis vuotta... Ai niin, ja sama ukkokii mullon ollu jo pitkästi yli neljäkymmentä vuotta...

  Mitäpä nuita myötääsä vaihtelemmaan...

             Jos oli sunnuntaina pikkunen pussukka sieniä, maanantaina tuli jo vähä enempi. 

    Tiistain sieniretkellä näky tämmönen revitty laho kanto. Jotain hunajakennon näköstä sieltä oli kaiveltu... Hamuaako ne muut metän elukat hunajata, ku karhu? 

                                                                 Sienitähystäjä. 😊

                                                            Saalis jo Saabin perässä...

                                                       Kohta ne on puolukattii kypsiä...

    Keskiviikkona, kun sain sienet siivottua, piti käyvä Kysissä hermoratatutkimuksessa. Tuon pököpeukalon takia... Ni, en oo piirrelly ite tussilla kätteeni. On se ihan jännää sätkyttelyä. Ne neulat kyllä tuntuu meleko ilikeeltä.... Vielä ei tiijä diagnoosia... Pittää analysoija ne sätkyttelyt ensin...

                                                           Koiraterapiaa välillä.

    Tännään oli sitte ihan paskareissu. Haettiin kompostoitua, hyvin muhinutta hevonkakkaa... On kuulemma hyvvää valakosipulille, sehän nähhään ens kesänä, miten kasvaavat. 

   Siellä oli yks tämmönen hassu, haarniskoitu hevonen... Hyvin sille heinät maistu, vaikkei niä eikä paljo kuulekkaan mittään tuon hupun alta...             😊