Pitäähän sitä vähän välillä jaloitella...

                                 Voi luoja... kaikkea sitä pitääkin keksiä. K-18 karkkeja....

   Näinikkäästi... Vaan annas olla, kun koittaa kesä ja grillikausi. Silloin näistä sohvaperunoista kuoriutuu vallan mestarikokkeja. Kunhan joku esivalmistelee kaikki eineet ja siivoaa jäljet... 

   Mutta täytyy tunnustaa, ihan mielelläni suon tuon grillauksen meidän huushollin miesoletetulle henkilölle. Jos ei muuta kypsennyskonstia olisi, raakaravintoa jyrsittäis....

    Haaskallakin käväisin... nyt oli vilkasta: kärpäsiä pörräsi mustanaan, ja raatokuoriaisia vilisti maassa. Tämä näkyy olevan punaselkähaiskiainen. (googlasin).

    Juu, ihan lähelle ei kyllä ollut asiaa mennä... ihan "vistotti" se kasa...

    Tuo "vistotus" on peräisin Arto Paasilinnan kirjoista, lie jostain kainuun puolelta...

    Sama tunne tulee kun tiellä väistelee liiskautuneita sammakonraatoja... Moni kosiomatkalainen oli taas tullut matkansa päähän.

                                                     Ihanasti vihertää koivikot.

                                                     Korvasienetkin jo nousseet...

                                                                   Hukkaputki?

                                                    Muutama rentukkakin jo.

                                                               Esikot ja narsissit.

                                       Kastehelmiä. Niitä on tänään riittänyt, mutta hyvä niin...

     Onhan Erkin päivä, ja "Mitä Erkkinä eniten, sitä kesässä vähiten." Tällainen kolea ja sateinen Erkin päivä tietää siis aurinkoista ja lämmintä kesää. 

    Jaa-a, saahan nähdä kuinka vanha viisaus toteutuu...    😏