Taran Avara Luonto...  Eräänä aamuna pieni räklänpoikanen nukkui sipulilaatikon laidalla. Pää somasti olemattoman siiventyngän alla...

  ...Äitiii... heräsin jo, kakkakii on tullu... Ja niin äitiräklä lennähti paikalle ja toi nokassaan lapselle  lisää evästä.

                                                    Hämikset on kyllä kauniita...

                               ...joka paikassa kukkii...mitä lie rikkaruohoja nuokii keltaset...

                                            Kiva, että ennättäävät kukkia, ennenku niitetään pois...

                            Karkulainen, metsän laidassa, kaukana mistään pihasta...

                                               ...lisää karkulaisia...

                                       Hmmm... ihan niinku ois joku sipulin kukka?

                                              Kauhee pahis,... vaan juuttaan nätti se on...

                                           Paljon on elämää ohdakkeen kukalla.

      Ja niin koitti heinäkuu, ja minä löysin ensimmäiset kantarellinappulat. Sieltä salaisesta sienipaikastani. Koordinaatteja ei kaikille kerrota...  😏