Kevät keikkuen tulevi... Tarkenee jo ilman toppatakkia. Viime keväänä ostin uuden ulkoilutakin. Katsoin, että hauska kuvio on helmassa...

                               Kotona vasta älysin, että tämähän on design by Kiira Korpi...

    Kuistilla tarkenee jo mattoja virkkailla. Ja ulkona rappusilla repiä lakanoita suikaleiksi. Eiköhän nämäkin muinaiset jääkiekkolakanat jo joutane...

    Viherkasvit ovat sinnitelleet talven pimeydessä. Osa näistä rönsyilee ihan pelkässä vedessä. Välillä annan vaan Biolanin lantaa sekaan...

   Mutta chilit ei selvinneet. Näin huonosti kävi Peter Pepperille. Vaan eihän tuota kärsi paljon enää chiliä syödäkään, kun niin suuta polttelee. Mikä lie heikkous tullunna...        =D

     Voihan luukato... Olipa hyvä lääkärireissu eilen. Maanantaina TK-lääkäri soitti ja näin pian järjestyi aika sisätautilääkärille.

     Oli sitä mieltä, että murtumani ovat olleet "normaaleja", voi sattua kenelle vaan. Ei heikkoutta raajojen luissa.
    "Ja niin on pahoja sivuvaikutuksia näillä luulääkkeillä, ettei niitä nyt tarkemmin tutkimatta pitäisi määrätä." Sanoi hän... ja olen ihan samaa mieltä.

    Röntgeniin tulee kutsu, kuulemma? Saas nähdä milloin.... Katsotaan tilannetta sitten uudestaan, minä soittelen. Onhan se mukavaa, kun nuoret miehet lupaa soitella...

   Kauppareissulla huomasin tämmöisen herkun. Samanlaiselta maistui, kuin muutkin Leaderin taatelipähkinäpatukat. Vaikka tähän on jauhettu 17 sirkkaa! Köykäsiä elukoita ovat...
   Kuvat ovat taas sieltäsuntäältä, kävelyreissuilla näpsittyjä...    =D

                                                          On se jo Kevät...

                                                    Parina päivänä satoi jo vettä...

                                        Lumet on karisseet katoilta. Jossain jopa sisäpuolelle...

                                          Rospuutto kiusaa tiellä kulkijaa. Aamukylmäsellä paras keli. 
                                                      Ilveksen jäljillä...

                                Asfalttikin alkaa "kukkia". Pian on paikkausmiehille töitä...    =D

                                                   Olemattomia pääsiäisperinteitä.
    Mietittiin tuossa, että ei kai meillä ole muita pääsiäisperinneruokia, kuin mämmi. Ikinä mitään lampaita syöty...
    Munia on maalailtu, tipuja askarreltu. Ja "ennenvanhaan" mitään rairuohojakaan tainnut olla. No, suklaamunia varmaan oli. Ja penskana mistään virpomisista ollut kuullutkaan... Ruoka ollut sitä, mitä muulloinkin. Mitä kaapista löytyy...

     Nyt ostettiin palanen savulammasta. Vaan niin oli paljon sitkeitä kinnekkeitä, että piirakan täytteeksi pehmittelin.

     Eilen tein taas "mussakkaa", kun oli orpo munakoiso jääkaapissa. Ja pastakastikepurkki. Siihen sipulia, valakolyökkiä ja porkkana. Soijarouhetta, savujuustoa ja mausteita. Pinnalle yksi peruna ohueksi viipaloituna ja juustoraastetta. Sitten tunniksi uuniin.

                    Kaukana oikeasta mussakasta, mutta syötävän hyvää pöperöä on.

    Herkuksi pyöräytin sen perinteisen lemon curdilla maustetun juustokakun. Tuli "parasta ikinä"... Pohjassa on Tescon ginger nut biscuit-keksejä. Ei niin mauttomia kuin digestivet...
    Näistäpä voisi tulla uusia pääsiäisperinneruokia meidän talouteen.    =D

                                                         Taran Tuunauksia.
   Lidlistä löytyi kerran hirveän edullista kontaktimuovia. Siitäpä ikävän näköiset, (suorastaan rumat), lankalaatikot saivat uuden kuosin.

                                 Nythän nämä näyttää ihan aidoilta puulaatikoilta... näyttäähän?  

               Aina, kun talouspaperirulla tyhjenee, taideteokseni saa uutta materiaalia...      =D

     Käytiinpä Kuopijossa. Keli ei sattunut ihan paras - märkää lumenröttiä satoi koko päivän.

     Päiväkahvitkin ajateltiin juoda. Ja josko jotain pientä purtavaa kyytipojaksi. Sepä ei ollutkaan helppo nakki... Gluteeniton tarjonta olematonta. Vitriinit huutaa "eioota". Kolmannessa kahvilassa jo kyselin asiasta: Näytti rieskan kokoista sämpylää, tämmöinen voitaisiin tehdä. Huh, siinähän on jo parin päivän hiilarit... Joimme sitten pelkät kahvit... Tuli ihan ikävä kotikaupungin Hilla-kahvilan tarjontaa. (mainos!) (Tuo piirakka on kyllä ihan omatekemä)

     Paluumatkalla piti postittaa hieman tavallista isompi kirje. (Liinoja miniälle). Varminta viedä ihan Postiin. Yllätys, Siilinjärvellä ei ollutkaan kyseistä palvelua. Kilometrien päässä, Kasurilan Shellillä kuulemma...
    Ajatteleppa mummoa, joka on muuttanut keskustaan palvelujen äärelle. Köpöttelee rollaattorilla ja haluaisi laittaa lapsenlapsille villasukkapakettia. Siinäpähän köpöttelee....

    No, ei se ihan huono reissu ollut. Oli siellä Levykauppa Äx...(mainos)      =D

    Tänään, päiväkävelyllä poikkesin valtaväylältä sivutielle. Tiedän, että tien varrella on pari asuttua taloa ja pidemmällä lukuisia kesämökkejä.
    Ensimmäisen talon ohitin helposti. Vain haukkumisen sain osakseni. Tarhassaan koirat ilmoittivat ohikulkijasta. Sehän on ihan normaalia...
    Muutaman mutkan jälkeen seuraavan talon ulkorakennuksen nurkkalaudat alkaa näkyä. Siellä odottikin oikein vastaanottokomitea.
    Sadan metrin päässä seisoi Emäntä ja Dobermanni keskellä tietä. Koira tempoili narussaan ja haukkua louskutti.
    Käännyinpä kiltisti takaisin, en halunnut tehdä tuttavuutta naapurin tai koiransa hampaiden kanssa.
Samassa poistuivat myös tievahdit...
    Ennen sitä näilläkin nurkilla tervehdittiin vastaantulijoita ja saatettiinpa jopa harrastaa smalltalkia, että onpa se ilimoja pielly...     =D