Kesähän on tunnetusti matkailun aikaa. Joku lähtee kauemmas, vaikkapa Japaniin... joku Hellsinkiin... Tuskailemaan... 

   Ja joku jääpi kottiin, ihmettelemään lähiluontoo... ja elukoita ja hilijaisuutta... No, nuo korpin poikaset kyllä pittää meleko pahhaa ääntä... 

   Minä nyt hurahin tuohon google lensiin... se ainakii sannoo, että tuo ihan tutun näkönen kasvi ois mäkikuisma. 

                                                    Tämä ois akileija, puutarhakarkulainen...

                                                            Tämä ois peltohanhikki...

   Vaan matkailinhan minäkii, ensin vein puolison junalle, sitten kävin käyskentelemässä kotikaupungin vanahalla hautausmaalla...

   Kommeet sieltä on maisemat...

                                                  Näitä etin, ikivanahoja muistomerkkejä...

                                                               Kommeita paasia...

                                                         Näläkään kuolleijen muistomerkki.

                                                                   Näinikkäästi....

    Joo, joku sannoo, ettei sitä itelleen kehtoo ruokoo tehä... Minäpä sitä kehtoon. Paistelin voissa  pikkupannulla, sillä valurautasella, yhen kananrintavilleen. Maustoin tietennii ensin hyväks.

   Sillä aikoo ku se liha paistu, pilikoin pikkusen vihanneksia, ni tuli sallaatti. Juustookii siihen sipulsin. Ja oliiviöljyä roiskautin piälle. 

   Vielä piti ottoo puolikas ketosämpylätä, ku jäi niin makkeet voi-öljyliemet lautaselle... ei tuommosia herkkuja passoo jättee syömätä...

   Tässä illankähmässä pittää kahtoo vielä telekkaria, ihan isolta ruutulta aattelin... tulloo Tour de Francen joukkueijen esittely. Lauantaina se alakaa...       😊