On se tuas ilmoja pijelly...

                                     Eilen oli vähä piälle kolomekymmentä astetta mittarissa...

    Kukkia ja viljelyksiä on suanu kastella. Tännään ei tarvihe. Puoliltapäivin nous kunnon ukkonen, sato ja tuuli vähän aikoo meleko reippaasti. 

   Tuunasin minä vähä tuota lamppuakkii. Katotaan kauanko koristukset siinä pyssyy, erikeeperillä ne siihen liimailin...

                                    Tämä orpo lilja se aina jaksaa nousta pihlajan juurelle...

                                 Tuohon lehtiin tyvveen pitäs se kyssä alakoo muotoutua...

    Illalla oli niin lepposata. Ei yhtään itikkata, tuuleksi mukavasti, ja lämmintä... Oisko se ollu niinku sitä linnunmaitoo...? Tuon pystyynkuolleen kukanruapiskon nakkasin kyllä mehtään...

    Lueskelin siinä Hautalehon Antin viimesimpiä seikkailuja...

  Sitte tuli joku elukka rapistelemmaan terassilautain alle, ni piti lähtee sisälle...Rupikonna se tais olla, se näky könyävän sitte nurmikolla.

   Tännään siinä aamukahvia juuvessa tuli pikkunen jäniksenpoikanenkii aamupalalle. Piti olla ihan hilijoo ja liikkumata, että se sai syyvä napostella rauhassa...

   

    Ei h******ti... taasko se alakaa... Yhtään tautitappausta ei oo ollu vielä, mutta kyllä ne siitä ruppee lisimään...                   😏
 

    Kesähän on tunnetusti matkailun aikaa. Joku lähtee kauemmas, vaikkapa Japaniin... joku Hellsinkiin... Tuskailemaan... 

   Ja joku jääpi kottiin, ihmettelemään lähiluontoo... ja elukoita ja hilijaisuutta... No, nuo korpin poikaset kyllä pittää meleko pahhaa ääntä... 

   Minä nyt hurahin tuohon google lensiin... se ainakii sannoo, että tuo ihan tutun näkönen kasvi ois mäkikuisma. 

                                                    Tämä ois akileija, puutarhakarkulainen...

                                                            Tämä ois peltohanhikki...

   Vaan matkailinhan minäkii, ensin vein puolison junalle, sitten kävin käyskentelemässä kotikaupungin vanahalla hautausmaalla...

   Kommeet sieltä on maisemat...

                                                  Näitä etin, ikivanahoja muistomerkkejä...

                                                               Kommeita paasia...

                                                         Näläkään kuolleijen muistomerkki.

                                                                   Näinikkäästi....

    Joo, joku sannoo, ettei sitä itelleen kehtoo ruokoo tehä... Minäpä sitä kehtoon. Paistelin voissa  pikkupannulla, sillä valurautasella, yhen kananrintavilleen. Maustoin tietennii ensin hyväks.

   Sillä aikoo ku se liha paistu, pilikoin pikkusen vihanneksia, ni tuli sallaatti. Juustookii siihen sipulsin. Ja oliiviöljyä roiskautin piälle. 

   Vielä piti ottoo puolikas ketosämpylätä, ku jäi niin makkeet voi-öljyliemet lautaselle... ei tuommosia herkkuja passoo jättee syömätä...

   Tässä illankähmässä pittää kahtoo vielä telekkaria, ihan isolta ruutulta aattelin... tulloo Tour de Francen joukkueijen esittely. Lauantaina se alakaa...       😊

    Juhannus, siinähän se mäni, matonpesun merkeissä. Aattona kävi pari ystävää, saunottiin ja syötiin ja poristiin. Mitäpä sitä muuta tarvihtookaan...

                                                                Keisarinkruunut...

                                                           Päivänkakkarat...

                                        Tämä jättiputki on googlen mukkaan karhunputki.

                                       Oon aina luullu sitä vaan isoks koiranputkeks...

                                Tänä vuonna padassa on kyssäkaalia, pottua ja puna-ailakki...

                                Oiskoon tämä västäräkin poikanen? Tuossa se istuskeli rapunpielessä.

                                                             Tulloo puolukkata...

                            Niittyhumalat ja valkoapilat kukkii nurmikolla... jos ennättäävät ....

                                                                       Partasuti...

   Näitä oon jo kaivannu, eihän nuo ihan oo hävinny olemattomiin... Vaan likellä on ollu noutaja tuollakii, ku häntä on jääny...

   Aika pulskalta näyttää, tekisköön tuo pikkuliskoja...

 

                                         Ei minnuu ainakaan pieretä, nykysellä ruokavaliolla...

                                          Itku se suattaa ennemmin tirahtoo.... 😊

                                                    Juhla ja juhannusaatto... 

    On kyllä senverta juletto ilima, ettei tarkene kirmailla alasti ruispellossa... Liekkö nuita ruishalameitakkaan lähiseuvulla...

                                                        Uuvet kesäkukat hauvallekkii...

           Orvokit oli säilyny niin hyvinä, että toinpa pihhaan. Joku kyllä sannoo, ettei hautuumaalta saa mittään tuuva pois, vaan en minä niin taikauskonen oo.

                                                         Jännä kolmikko.

                   Katoin, että onpa kommee, vaan oli jo kuolema korjannu. Raatopartio työntouhussa...

    Maariankämmeköitä olin kahtelemassa, ei näkyny. Tämä kaunotar on valkolehdokki. Ihan ennennäkemätön....

    Pyhä Kristuksen kukka...Jossain Getsemanessa oli kasvanut pääsiäisenä... Rauhoitettu kokonaan, kannattaa vain ihailla aloillaan... Tuoksuu hyvältä, varsinkii yöllä... 

                                                                   Taas ne oli "sillai"....

                                                               Tienvarsiruusuja.

                            Vessan ikkunassa... Ulkopuolella tosin, tuulen tuivertama verkko...

                  Aamiais"leivät".... Päällyksethän ne on parraat... Ja juustoleipähän on leipä....

                                                                        😊

                                                   Kassi-Alma tässä, hyvää huomenta. 

   Viime suvena taisin kirjoa tuommosia kukkasia puuvillakankaalle. Kevättalvella löysin kätköistäni tukevaa puuvillalankaa. Aloin virkkaamaan c2c-tekniikalla, kulmasta kulmaan... ilman sen suurempaa ajatusta, mitä siitä voisi tulla...

   Ja hihnakin löytyi, ja kukallista kangasta vuoriksi. Ja niin siitä syntyi uusi kesäkassi.

 

                                             Apua... taas tämmönen... minkähän sikiö lienee...

 

    Nyt ei menty ulkonäkö edellä... 😁  Edellispäivänä tein hirvenjauhelihasta pihvejä, ja vihannesgratiinia tai mikä paistos tuo nyt onkaan.

   Loput pihvit pilkoin ja kermassa hauduttelin makoisaksi kastikkeeksi. Samoin vihannespaistoksen jämä lämpisi pikkupannulla ja pehmeni hieman muodottomaksi...

   Brutti ma buoni....

                   Voi, nyt nämä ovat löytäneet toisensa... viikkokaudet lennelleet, usein kaksittain...

                                      Melko monta pariskuntaa oli samassa kortteikossa...

                                                                  Juhannusruusut.

   Keto- niitty- pursu- rahka- muurain- angervo- tai rinnehopeatäplä. Näin monta eri hopeatäplää löytyi pikaisella selauksella. Kaikki näyttää kyllä ihan samalta, näin maallikon silmin...

   Joku kaunis hopeatäplä tästä piikkisestä toukkarumiluksesta tuli. Googlaamalla en löytänyt vastausta, mutta sitten hoksasin: google lens auttaa... Ja sehän kertoi heti, mikä tästä tulee...

                                                                     😊

                                                            Suloista sunnuntaita... 

   Voi voi, mitenkähän tähän nuo vieraslajikauhistelijat suhtautuisi... Ihan villinä pusikon siimeksestä kurkistaa syreeni. 

   Kyllä meillä pientareet kukoistaa ihan jostain muusta, kun parjatuista lupiineista. Nou hätä...

                                                   Pihassakin syreenit jo kukkii ja tuoksuu.

                                              Tuohirasia löysi paikkansa "museo-osastolta"....

                                                 Siinä on myös vanha mankelilauta...

   Muutakii hassua... Joulupukin reessä ja kahvipannussa on rönsyliljoilla hyvät olot. Pääsiäispupu huolehtii puutarhasakseista... Eihän tässä jäniksen selässä olla...

 

   Minä kun luen tuota hälytyslistaa, ni siellä on välillä koomisia juttuja... Vielä ei oo sattunu semmosta, että ois kalat pelastettu hukkumasta....   😁