Sieniretkellä
Ja oli kyllä niin hyvät maahommeen hajutkii, että zyrtekin paikka...
Eipä ollu tarkotus syöntisieniä katellakkaan, mutta pieni kaunis kantarelli hyökkäs ihan jalakoin juureen, ni poishan se oli otettava. Kanniskelin käjessäni, että jos ei löyvy kaveria, nakkoon mehtään.
Löytyhän sille toveriks pari oikein issoo ja kommeeta yksilöö. Ja kun ei taaskaan muuta pussukkata ollu, tuohon kameralaukun sajesuojaan sujjautin. Siinä ne ilosesti keikku kottiin asti.
Iltaruualle paistelin ne jämäpöperön sekkaan. Se olikii meleko erikoinen ruokalaji: Eilinen shiratakinuudelin loppu, pari Snellmanin makkarata, chorizo ja fetapaprika, toissapäiväset kukkakaalit ja mausteita vähä sitäsuntätä. Mutta hirmu hyvä sörsseli tuli. Puolisolla oli pyttipannua, pottuja ja makkarata, siihenkii kyllä nakkas jottain orakkaita pikku nyssäkän.
Näin sitä tuas oltiin ihan eri evväissä ukon kansa, vuan sillai sitä suapi mieleistäsä evästä....
😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti