Hupsista, sehän on jo heinäkuu... Helteet mäni, kylymä on ja sattoo tihhuuttaa. Kakstoista astetta näkkyy olovan... Ilimankos oli eilen itikat tavallistakii äkäsempinä... Ihan olin hättee kärsimässä...

 

                   Päivän Mullikassa...  Onkohan tämä sukua sille radiojuontaja Kim Sainiolle?

    Torstaina vein ukon junalle. Mäni isolle kirkolle, siellon tuas ne rokkijuhlat. Minua ne ei ennee jaksa innostee, onhan nuo jo nähty... Ruppee vain rasittammaan monipäivänen ihmispaljous ja metakka. Ku en sitäkään ilolientä ennee juo, sen voimalla kait ne mäni, rokkijuhlat...

    Kävin kirpputorillakkii, löyty vanaha lasinen voiastia, juustonkannikkata minä siinä aattelin pittee. Ja tuommonen kannellinen purkki. Jos ei sille muuta käyttöö oo, ni kuhan minusta aika jättää, ni siihen suapi minun tuhkat kopistoo...

   Se alako tuas Koivukuja biennaali- taidenäyttely.  Ei ollu vielä torstaina kaikki valamiina, ku minä sinne jo änkesin kahtelemmaan. No, näinpähän taiteilijoita ja ite kurraattorinkii... 

    Näitä yrttilöitä oon yrittäny pittee hengissä, kastella ei oo tarvinnu parriin päivään. Siitä on luoja pitäny huolen... Kyllä minä jo aattelin, että on siinä urakkata, kantoo sipulille ja potuille vettä selekä viäränä, itikoihin syötävänä... 

   Jännä, miten tuo daalia vaihtaa väriä, ensmäiset kukat oli keltasia, nyt tekköö punasia... Mitähän väriä sitten tulloo...

    Syrreeni, tämä ei haise liian väkevälle. Yhtenä iltana oli sopiva ilimavirtaus, ni ihan kammarin ikkunasta tuli sisälle asti tuoksut... Oiskoon se siitä johtunu, että uamulla oli silimät muurautunu umpeen, ihan sai liotella rähmät, ettei ripsit rapsaha irti...  😏