Syyspuuhia

       Puolukkamaita katsastaessa epäilin niinköhän tuolta risukasojen alta mitään löytyy...

                              Mäntykukat, harmi, että muistin tämän esiintymän vasta syksyllä.

                                              Hauskoja valkeita ölmäkkeitä ovat.

     Kaikissa, netistä tilattavissa, koottavissa vehkeissä pitäisi olla vakiovarusteena nippu köyttä. Jos ei kaikki mene ihan suunnitelmien mukaan....

     Talviteloille.... Chilit sisälle, mutta ihan pikkuisen myöhästyin.... Se ensimmäinen ja ainut pakkasyö ennätti ensin. Mutta siinähän sinnittelevät, lähtevätkö enää keväällä kasvuun.

      Mitenkähän nuo lihansyöjätkin talvesta selviää...

    No mutta, sainhan mie puolukkaa.... Kun ei oo liian suuret tavotteet, heleposti se sankollinen irtoo... Kävin jopa kaks eri reissua, välillä raikkosin risun latvuksia mättäijen päältä...

      Karpalosuollakii kävin tilanteita tutkimassa, ja näkyy niitäkii olovan. Vähä vielä suavat kypsytellä ihteesä. Kun nyt vain kuontus sinne kyykkimään, pahimmoilleen tuo selekä aina nyrjähtää...

     Ja sillä aikoo, kun rämmin suolla, oli hirvi juosta ruapassu muantien yli. Ei nuita jäläkiä männessä ollu....

     Jottain joutavata joutessain oon värkänny. Kyllä mulla on ihan selevät suunnitelmat, mitä näistä tulloo, kuhan ennättää....                             😊