Ihmisellä on hyvä olla harrastuksia. Minä olen kehitellyt tuotetietojen ja ravintoaineluetteloiden lukemisesta uuden, kehittävän harrasteen. Kauppareissutkin saavat aivan uuden ulottuvuuden... 

 

                 Niin monenlaista kemikaalia meille yritetään syöttää, ruuaksi naamioituna. 

  Vaikkapa selluloosa, ennen siitä tehtiin paperia, nyt se näkyy monessa tuotteessa kuitulisänä. Eikä mainintaa, mistä se on puristettu... Siitä vessapaperimassastako?

   E-aineet, monet niistä on luokiteltu allergisia oireita aiheuttaviksi. E621, natriumglutamaatti, E120, kokkiniili, punainen väriaine, E220, butyylihydroksianitsoli, E407, karrageeni. Ja silti niitä käytetään.... 

     Moni "ruoka-allergia" saattaakin johtua näistä... Jos maitotuotteet ei tunnu sopivan, kannattaa vilkaista, onko siinä karrageenia. Kokkiniililla värjätyn eineen jälkeen alkaa näppylöitä nousta... Tai pahimmassa tapauksessa iskee anafylaktinen shokki... (Tämän luin ihan ruokaviraston sivulta, en keksinyt itse...)

    Nyt olen laajentanut harrastustani netin syövereihin, suurtaloustuotteisiin. Niihin, mitä lapsille ja vanhuksille syötetään kouluissa ja laitoksissa. Ja monessa ravintolassakin....

    Esimerkkinä perunamuusi: palmurasva, maltodekstriini, luontainen aromi, kurkuma, riisijauho. Oli siinä jopa 96% perunaakin... Sisältää rikkidioksidia...

    Ja sille kastiketta: maltodekstriini, perunatärkkelys, maissitärkkelys, suola, palmurasva, sheavoi, väri E150c, sipuli, sokeri, emulg.aine E451, muunneltu maissitärkkelys, sitruunahappo ja aromi. 

    

   Lihaliemi, keittojen ja kastikkeiden pohjaksi: Glukoosisiirappi, suola, sokeri, lihauute 6,3%, maltodekstriini, hiivauute, (on sitä samaa kuuskaksykköstä), sitruunahappo, palmurasva, väri E150c, aromi. 

    Tarkkana saa olla myös gluteenittomien tuotteiden kanssa. Moni leivonnainen onkin leipastu vehnätärkkelyksestä. Joo, on gluteeniton, käy keliaakikoille, mutta ei vilja-allergiselle. 

    Sen huomaa viimeistään seuraavalla vessareissulla,💩, mitä tuli syöneeksi....    😏

    

    Ruokaa, ruokaa... Ketolettuja ja marjasosetta, (mansikkaa, mustaherukkaa ja aroniaa.) Letuissa 1 muna, 1/2 dl kermaa, 1 rkl mantelijauhoja, 1/2 tl psylliumia ja samanverran leivinjauhetta.  Voi paistaa muutaman pikku letun tai yhden American Pancaken....

   Mustikaton mustikkapiirakka...Niitä ei vaan löytynyt pakastimesta, piti laittaa vattuja ja mustaherukoita... Päällä kookoskermaa ja munaa, agavesiirapilla makeutettuna. Pohjataikina mantelijauhoista ja pofiberista. Ja tietenkin voista...

   Ketoroonilaatikko. Uunivuokaan kukkakaalia ja parsakaalia, aurajuustoa ja pikku purkki tonnikalaa. Salt och peppar maun mukaan ja päälle "munamaito", tietenkin oikeasta kermasta! Juustoraastetta pintaan....

   Oli muuten jumalattoman paljon pieniä kirvoja luomuparsakaalissa. Huuhtomalla suurin osa niistä lähtee, vähän aikaa liottamalla ehkä loputkin. Ja viimeiset syödään hyvillä mielin, eivät ole vaarallisia, googlasin.

   Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihminen syö puolesta kilosta kiloon hyönteisiä ruuan mukana. Siis vuodessa... Ei meillä ehkä ihan niin paljon, sillä puolen Atlanttia kun kaikki on suurempaa...

   Pohjaton juustokakku. Mitä se sillä pohjalla tekee, tämähän siinä on parasta. Purkki kookoskermaa, kolme pientä munaa, vaniljajauhetta,hyppysellinen suolaa sekä ruokalusikallinen agavesiirappia. Mansikkasoseen kanssa kerrassaan herkkua.    😏

    Kevätpäiväntasaus. Ei taida tulla hankiaisia, oli tuo täysikuu jo perjantaina. Näin kertoo kansanperinne: jos täysikuu on vasta kevätpäiväntasauksen jälkeen, tulee yöpakkasia... Jaa, saas nähä.

                                  Tuo "örkki" on osmankäämin kukinto...

   Miun neilikat on olleet jo toista viikkoa, nyt vasta kukat auenneet. Eikä ollut tuo maljakko turha ostos ollenkaan. Vitosella Rompepäiviltä....

   Aina olen ihaillut brittien hienostokartanoiden ja kirkkojen värikkäitä lyijylasi-ikkunoita. Tämän likemmäs en taida päästä. Virkkasin vessan akkunaan...

 

         On siis kevät.... ja grillikausi alkoi. Kamado (on japania, ja tarkoittaa uunia) tulille...

             ...eiköhän tuosta tule syötävätä, kun se muutaman tunnin muhhii...   😏
 

   Mainiota maanantaita... Sitä on maalimassa monta ihmettelyn aihetta. Eikä ihmisen pitäis ikinä heretä ihmettelemästä. Vähän kaikkea... Ja parhaassa tapauksessa pikkuisen kyseenalaistamaan, jos oikein kovasti ihmetyttää.

  Niinku tuokii jättikokonen pahka koivun kylessä... Ihmetyksiä sieltä pienemmästä päästä. 

              Näitäkin taas ihmettelin. Ikimetsää pistetty pinoon, melko jytäkkätä tukkia....

                  Naamakirjassa eräs, ihan aikuinen ihminen, ihmetteli näitä rantuja taivaalla....

   Eräänä päivänä tutkailin flightradaria... ihmettelin, kun yhden koneen perässä oli hassuja kolmioita. Sehän olikin Royal Air Force, lähtenyt Englannista, siivellänsä kaksi hävittäjää... Ja sitten, ykskaks, keskellä pohjanmerta, se hävisi tutkasta. Samassa hävisi myös saattajat... Siinä sitä olikin ihmettelemistä vähäksi aikaa.... 

                      Maaliskuu maita näyttää, toki vaan metsätiellä. On tätä vitiä vielä...

                            Tämäkö se on se taivastie? Kovin lavealta polku näyttää....

 No taas on nättiä... Tulppaanitkin kesti pitkästi toista viikkoa sillä lumikonstilla ja "yöhoidolla" viileässä. Nämäkin yöpyvät kuistilla, olivat kaupassakin kylmäkaapissa. 

   Siinäpä se asustaa meidän vahtikoirakin, odottelee kesää, että pääsee portaalle kulkijoita  haukkumaan... Eikä kun nätisti tervehtimään...    😏 

                                          Talvikollaasi... "Ketunvippana" siitä jolkutellut...

                                               Siitäpä on ilves hypänny petäjään...

                                                           Vilkas liikenne...

                                                     Metsän holvikaari...

                               Seuraavana päivänä satoi uutta lunta, peitti risukasan haketusjäljet...

                                    Joinain päivinä minäkin näytän pitkältä ja hoikalta...

                                                     Välillä kuolema korjovaa...

                                                           Sinne vaan, tuulta päin...

                                Kolmekymmentä vuotta sitten tuokin lato oli peltoaukealla...

                                                      Heinäpaalilumilinna...

                                         Tuosta voisi suunnitella raidallista neuletta...

                                    Ihan pian puro solisee ja puna-ailakit kukkii pientareella...

                                     "Niin kaunis on maa, niin korkea taivas"...  😏
 

                                Kevättä se tekköö... Iltapäivällä sateli taas lunta. 

   Uusi lumi on vanhan surma. Nykyisin se tarkoittaa sitä, että lumitöihin vittuuntunut miesoletettu henkilö saa sydänkohtauksen tai aivohalavauksen.  (Ja tätä en keksinyt itse, rehellisesti varastin idean kaverin naamakirjasta.)

                                    Joo, ei näkyny poroja, vielä ovat näköjään reissussa...

                                                        Jälet vaan tienpenkalla.

                                                         Sekä jonkun petoelläimen...

                                            Iliveskö ois? Vaan pittääkö se kynnet piilossa, niinku kissa?

                                                         Levvee oli tassu...

                                                       ...siitä sekkii oli hankeen tallustellu. 

   Ja sitähän riittää hankee tallustella.... Meillä on kivoja polokuja halakoliiterille ja kellarille... On tuo linkomies ollu niin ahkerana. 

    Jos nämä lumet äkkiä sullaa, saattaapi tulla vejenpaisumus... Onneks ei oo mökki ihan rantaruojikolla, ei ihan ensiks tuluva tuppaan nouse....😏

   Siitä se ajatus sitten lähti... Ristikkolehden kylkiäisenä saa valita jonkun lehden näytenumeron. Tämä oli joku käsityö-sisustus-lifestyle..... Ensin aloin virkkaamaan ja selailin lehteä, ja kappas, ihan olen muodissa mukana.

                                             Riemunkirjava kevätkattaushan siitä syntyi.

   Jotenkin tuntuu, että olen jäänyt koukkuun...virkkuukoukkuun...  Tuohon kuteen ympärivirkkaamiseen. Kaikista tuotoksista näkyy nyt muotoutuvan tämmöisiä, samanlaisia, erilaisia....

                                   No mutta, täällähän se inspiraation alku onkin....    😏