Enpä tässä oo kyenny paljo muutakaan. Männäviikolla, kun sitä lunta sato, lapioin polun autotallille. Siitäkös selekä otti ihteesä...
Rupes heittämään piässä niin pahasti, että kontalleen veti. Oksettammaan meinas ja kylymee hikkee pukkas. Konttasin huussista sohvatuoliin ja siinä hilasin jalakoja seinee vasten, toinnuttelin ja torkahtelin...Vähä kerrassaan alako helepottee... vaan ei selekä.
Joo, etälääkäri oli tuas, ei tullu näyttäytymmään. Ei kiinnostanu, minkänäköselle ihmiselle hiän niitä liäkkeitä miäree... Hoitaja sitä kävi toisessa huoneessa huastattamassa, ja toi resetit.
Tulehuskipuliäkettä se oli kirjottanu. Sehän se passoo ASA-allerkiselle.!! (Kävin vielä lukemassa netissä tuotetiejot, ei se passoo, en kyllä meinannukkaan hakkee sitä.) Se liäkäri ei vissiin lukenu. Enempee minunkaan tietoja...
Niin, että jatketaan sillä panadolilla...
Oon minä kylymäkallen kansa viilennelly persamuslihaksia. Just hyvästi passas villakynsikkään sissään, se kalle... Liekkö tuosta sitte sen enempi apuja...
Äskön uskaltauvuin jo pihalle, vaikkon pakkasta ihan reilusti. 17 tais olla... Sain keinoteltua sukkoo ja kenkee jalakaan... Pihatiellä tallustelin eestakasi. Ja oli kyllä hilijasta, ei kuulunu mistään mittään iäntä, rauha maassa... (Vaan onko sitä ihmisillä ennee hyvvee tahtoo,?...)
Muantie on tuas niin kolosta, että siellä nilikat ja selekä nyrjähtellöö... 😏
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti