torstai 25. kesäkuuta 2020

                   Se kun Helemi pääs ulukoilun makkuun, piti heti käyttee toisennii kerran.
                   Kartan mukkaan tie loppuu... mutta jostainhan tuokii traktorimies on tänne tullu.
                   Ei muuta, kun kahtomaan...

                                              Enskertoo ikinä näin törmäpääskyn pesiä.
                                              Sieltä niitä sinkoili lentoon onkaloista.

                                      Muita kulukijoita ei mehtäossuuvella ollu.

                                    Katoppas, sitä putkahettiin melekein nuapuripitäjään.

                                   Ei ollu viinii Wienissä, eikä pitkää kylmää Lyypekissä...
                                   olipahan vain haaleaa eväsvettä pullossa.
                                  Ja hyvä, että oli, muuten ois tullu noutaja tällä kelillä.
                                  Tuommosia iiriksiä? kasvo villinä rannalla...
                                  Vieraslajiko? Heti hävitettävä, revittävä juurmutineen....

                                                        Piilopirtti...

                                             Paluumatkalla varikkopysähys.
                                             (Toivottavasti siivoovat jäläkesä...)

                                    Vielä piti pysähtyä lupiinia ihastelemaan.
                                    Ja jalakoja leppuuttammaan, on se niin ankeeta
                                    vastamäkkee tämä loppumatka.
                                    Siinä ei Helemi vappaalla huiloo...    =D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti