Naapuruston metsämiehet on saaneet varmaan jo liikaa jäniksiä. Liikeni meillekin yksi. 

Tai siis rusakko. (Sama jänis, ei vaan älyä vaihtaa talvikarvaa.)

    Siitäpä tuli idea: Rabbit stifado. Ei tarvitse Puolison Kreikan reissua odottaa, sitä herkkua saadakseen.

   Ei kyllä sattunut olemaan niitä pikkusipuleita, eikä punaviiniä. Muuten on oikeat mausteet, kanelia myöten.

   Joku voisi turhentaa, että mänipä pilalle vakkainen jänis... Mutta eipä mittään, mielestäni parempaa kuin perinteinen jänispaisti!

   Melkoinen puuhastelu oli luunsiruja perkatessa. Voi voi, se kun vaan on pupuraukka ensin saatava hengiltä jollain konstilla....          =D