Hyvää loppuvuotta... Eilen leipasin, ettei tarvihe koko loppuvuonna kakkaroita paistella.
Joulumässytyksen jälkeen välillä kevyempää sapuskaa...
Salaattia, motsarellaa ja broilerin paistipalasia.
Antibiootittomia ja itse maustettuja tietenkin.
"Sydämellisiä" kasvispihvejä...
Luomuherneitäkin jo ostin.
Joku juuttaan tuholainen oli mellastanut hernepellossa...
Tietäähän tuon, kun niitä ei myrkytetä...
Amaryllis, nyt se kukkii...
Hyvää Uutta Vuotta ja vuosikymmentä...
Elelläänhän ihmisiks ens vuonnakii, jookos? =D
tiistai 31. joulukuuta 2019
sunnuntai 29. joulukuuta 2019
Joulu, meni jo... Kokeilimme uusia joulumakuja. Kamarasipsejä... Siis rapeaksi paistettua kinkun nahkaa. Kyllähän sitä pienen palasen maistoi, mutta sitten alkoi maistua liian sikamaiselta. Kompostiin mäni...
Oli meillä oikeatakin jouluruokaa.
Siankinkkua, kahdenlaista kasviskinkkua, porkkalaa, laatikoita,
ja tietenkin rosollia.
Tapanille täytekakkua.
Liian pieni oli Sempan hiekka-astia.
Eikä se mahtunut siihen jurttaankaan...
Välillä suu makiaks...
Sitten otetaan päikkärit...
...että jaksaa kiipeillä hyllyillä ja uunin päällä.
Pikkuhiljaa alkaa joulukukkakin availla nuppujansa.
Mahottoman komia siitä tulloo... =D
Oli meillä oikeatakin jouluruokaa.
Siankinkkua, kahdenlaista kasviskinkkua, porkkalaa, laatikoita,
ja tietenkin rosollia.
Tapanille täytekakkua.
Liian pieni oli Sempan hiekka-astia.
Eikä se mahtunut siihen jurttaankaan...
Välillä suu makiaks...
Sitten otetaan päikkärit...
...että jaksaa kiipeillä hyllyillä ja uunin päällä.
Pikkuhiljaa alkaa joulukukkakin availla nuppujansa.
Mahottoman komia siitä tulloo... =D
sunnuntai 22. joulukuuta 2019
Joulu tulee - oletko valmis... Onko tupa luututtu lattiasta laipioon? Ruokaa hamstrattu kuin pienelle armeijalle? Joulutilpehööriä ostettu?
Juuei... tai siis olenhan minä jotain puuhastellut.
Leivoin jo...
kasvispasteijoita pakkaseen.
Huomenna ajattelin imuroida, ja enimpiä pölyjä pyyhkäistä. Ja paistella kinkkua. Puolivalmistella laatikot. Aattona ne sitten joutuu suoraan uunista pöytään.
Tänään väkerrän torttuja. Ensin kiehautan sokeritonta taatelihilloa...
Kissanhiekkaa ostin, (onceinthelifetime) sille karvaiselle jouluvieraalle. Ja katkarapuja...
Muille en ole ostellut mitään...
Miniä oli taas askarrellut. Pippuriviinapullosta kehkeytyi meillekin jouluvaloa ja iloa... Lie tuosta ollut pullon tyhjennyksestäkin hieman iloa.... =D
Juuei... tai siis olenhan minä jotain puuhastellut.
Leivoin jo...
kasvispasteijoita pakkaseen.
Huomenna ajattelin imuroida, ja enimpiä pölyjä pyyhkäistä. Ja paistella kinkkua. Puolivalmistella laatikot. Aattona ne sitten joutuu suoraan uunista pöytään.
Tänään väkerrän torttuja. Ensin kiehautan sokeritonta taatelihilloa...
Kissanhiekkaa ostin, (onceinthelifetime) sille karvaiselle jouluvieraalle. Ja katkarapuja...
Muille en ole ostellut mitään...
Miniä oli taas askarrellut. Pippuriviinapullosta kehkeytyi meillekin jouluvaloa ja iloa... Lie tuosta ollut pullon tyhjennyksestäkin hieman iloa.... =D
sunnuntai 15. joulukuuta 2019
Talven taikaa... Lunta jo niin paljon, että linnut pääsee lumen alle uuttuun. Pihapiirissä asustaa kokonainen pyyparvi, ainakin viisi yksilöä.
Joskus harvoin, kun aurinko näyttäytyy,
värjää iltarusko koko maiseman pinkiksi.
Kiinalainen lumipagodi kannon nokassa.
Jos keli näyttää tältä, ei tee mieli ulkoilemaan.
Mansikkaa, mustikkaa, jugurttia, chiansiemenlimaskaa ja jäisiä puolukoita. Nam...
Välillä on hyvä rentoutua kaupungin riennoissa...
Ihan piti ottaa hotelliselfie... =D
Joskus harvoin, kun aurinko näyttäytyy,
värjää iltarusko koko maiseman pinkiksi.
Kiinalainen lumipagodi kannon nokassa.
Jos keli näyttää tältä, ei tee mieli ulkoilemaan.
Mansikkaa, mustikkaa, jugurttia, chiansiemenlimaskaa ja jäisiä puolukoita. Nam...
Välillä on hyvä rentoutua kaupungin riennoissa...
Ihan piti ottaa hotelliselfie... =D
torstai 5. joulukuuta 2019
Me sitä pistäyttiin Isolla Kirkolla alakuviikosta. Ihan päiväseltään. Oli vähä asiata Helsingin herroille. Vuan ei se meijän takia hallitus kuatunu...
Ensmäinen juna lähtöö puoli viijen maissa. Ylös on noustava pikkusen ennen kukon pierasua. Hyvin jouvuttiin kyytiin.
Vaan sittepä ei löytynykkään paikkoja. Vaunu oli oikee, van viärät numerot. Niinku aina lotossakkii.
Oli vaihtoo sipasseet siihen erimallisen vaunun. Noh, ystävällinen konnari kahteli meille vappaat istumet.
Sittepä olikii kohta uamukahvin aika. Eväskakut tietennii oli matkassa. Ihan hyvvee kahvia hyö keittelöövät veeärrällä.
Mäntyharjun likellä, keskellä mehtee, tulloo äkkipyssäys. Oli kuulemma karannu ilimat kompressorista. Ennätti jo käyvä mielessä, että tässäkö se päivä männöö. Ei siinä kuitenkaan monta minnuuttia tärväytyny.
Sitte myö jo Pasilassa hypättiin pois kyyvistä. Ja olipahan meleko suunnistus, ennenku sieltä juuttaan Riplasta ulos ossautu. Oikeeseen suuntaan.
Kun asiat oli hoijettu, jäi vielä luppoaikoo. Taksilla kurrautettiin siihen Kampin torin laijalle. Ei jaksanu ruveta arpommaan, mikä ratikka sinne ois männy. Siitä sitä ossoo suunnistoo mihin tarvihtookii.
Olihan tuolla paljo väkkee, ja hirmu kiire näytti kaikilla olovan. Pitkähammeisia kerjäläisiä, pelottavia teiniä, jotka piälle kävelöö. Ja luikastakkii oli, kummallinen kinahka katukivveyksillä.
Rautatieasemalla sitä vasta monenkirjavata kulukijata olikii. Ja palluumatkalla monenkirjavata kommervenkkiä.
Ensinnäkkii samassa junassa oli toinen piä Joensuuhun ja toinen Kajjaaniin mänössä. Me ossauvuttiin heti oikeille paikoille, van melekosta kilipajuoksua pitivät jo Tikkurilassa. Kun olivat sattunu just siihen viärään piähän. Kouvolassa se juna sitte katkastiin.
Mikkelissä piti ootella vastaantulovia, myöhässä olovia junia. Sitte köröteltiin hissukseen viittäkymppiä pitkän matkoo.
Sittepä alako jossain kohti kamala käry tulla nokkaan. Oli männy jarrut jummiin. Ja lämmityslaitekkii suatto vähä haiskahtoo. Näin kerto se konnari, joka käyskenteli eestaas puhelin korvalla.
Sitte ennen Kuopijota loppu kuulutuksetkii. Se näyttö pimeni jo ennemmin. Ihan sai itekukkii pittee huolen, millonka jiäpi pois kyyvistä.
Siinä sitte ooteltiin asemalla puolisen tuntia, ku rassasivat niitä jarruja.
Loppumatka mänikii ihan hyvästi. Onneks on niin tuttu reitti, että osas Normetin kohalla ruveta jo takkia kahtelemmaan.
Muuten ois suattanu havahtua vasta jossain Kajjaanin varikolla... =D
Ensmäinen juna lähtöö puoli viijen maissa. Ylös on noustava pikkusen ennen kukon pierasua. Hyvin jouvuttiin kyytiin.
Vaan sittepä ei löytynykkään paikkoja. Vaunu oli oikee, van viärät numerot. Niinku aina lotossakkii.
Oli vaihtoo sipasseet siihen erimallisen vaunun. Noh, ystävällinen konnari kahteli meille vappaat istumet.
Sittepä olikii kohta uamukahvin aika. Eväskakut tietennii oli matkassa. Ihan hyvvee kahvia hyö keittelöövät veeärrällä.
Mäntyharjun likellä, keskellä mehtee, tulloo äkkipyssäys. Oli kuulemma karannu ilimat kompressorista. Ennätti jo käyvä mielessä, että tässäkö se päivä männöö. Ei siinä kuitenkaan monta minnuuttia tärväytyny.
Sitte myö jo Pasilassa hypättiin pois kyyvistä. Ja olipahan meleko suunnistus, ennenku sieltä juuttaan Riplasta ulos ossautu. Oikeeseen suuntaan.
Kun asiat oli hoijettu, jäi vielä luppoaikoo. Taksilla kurrautettiin siihen Kampin torin laijalle. Ei jaksanu ruveta arpommaan, mikä ratikka sinne ois männy. Siitä sitä ossoo suunnistoo mihin tarvihtookii.
Olihan tuolla paljo väkkee, ja hirmu kiire näytti kaikilla olovan. Pitkähammeisia kerjäläisiä, pelottavia teiniä, jotka piälle kävelöö. Ja luikastakkii oli, kummallinen kinahka katukivveyksillä.
Rautatieasemalla sitä vasta monenkirjavata kulukijata olikii. Ja palluumatkalla monenkirjavata kommervenkkiä.
Ensinnäkkii samassa junassa oli toinen piä Joensuuhun ja toinen Kajjaaniin mänössä. Me ossauvuttiin heti oikeille paikoille, van melekosta kilipajuoksua pitivät jo Tikkurilassa. Kun olivat sattunu just siihen viärään piähän. Kouvolassa se juna sitte katkastiin.
Mikkelissä piti ootella vastaantulovia, myöhässä olovia junia. Sitte köröteltiin hissukseen viittäkymppiä pitkän matkoo.
Sittepä alako jossain kohti kamala käry tulla nokkaan. Oli männy jarrut jummiin. Ja lämmityslaitekkii suatto vähä haiskahtoo. Näin kerto se konnari, joka käyskenteli eestaas puhelin korvalla.
Sitte ennen Kuopijota loppu kuulutuksetkii. Se näyttö pimeni jo ennemmin. Ihan sai itekukkii pittee huolen, millonka jiäpi pois kyyvistä.
Siinä sitte ooteltiin asemalla puolisen tuntia, ku rassasivat niitä jarruja.
Loppumatka mänikii ihan hyvästi. Onneks on niin tuttu reitti, että osas Normetin kohalla ruveta jo takkia kahtelemmaan.
Muuten ois suattanu havahtua vasta jossain Kajjaanin varikolla... =D
maanantai 2. joulukuuta 2019
Joulukuu, silloin viimeistään on ensimmäiset tortut väännettävä.
Monenmoista keliä ollut, sataa vettä, lunta ja räntää vuorotellen.
Pakkasta ja paskakeliä...
Yllätyyys, luomuvihanneksissa saattaapi ryömiä vaikka mitä...
Celinelle...
...virkkasin "jurtan". (Vaan jos minä kissa oisin, en tiijä
tohtisinko tuonne ryömiä... )Saas nähä mitä se siitä tuumii...
Kun ei se myssyn teos sujunut, aloinpa neulomaan huivia siitä langasta.
Lankakorina toimii salaattikulho.En kyllä tiedä mikä sallaatti nuin harvassa
astiassa edes pysyisi...
Luomunastoitetut maiharit. =D
Monenmoista keliä ollut, sataa vettä, lunta ja räntää vuorotellen.
Pakkasta ja paskakeliä...
Yllätyyys, luomuvihanneksissa saattaapi ryömiä vaikka mitä...
Celinelle...
...virkkasin "jurtan". (Vaan jos minä kissa oisin, en tiijä
tohtisinko tuonne ryömiä... )Saas nähä mitä se siitä tuumii...
Kun ei se myssyn teos sujunut, aloinpa neulomaan huivia siitä langasta.
Lankakorina toimii salaattikulho.En kyllä tiedä mikä sallaatti nuin harvassa
astiassa edes pysyisi...
Luomunastoitetut maiharit. =D
perjantai 15. marraskuuta 2019
Mokoma päivä... Eikä kun ihan hyvä päivä, joutavampiakin ollut, tällä(kin) viikolla.
Alkuviikon neuloin, välillä purin, virkkasin, purin... Myssyä yritin. Sitä kun ilman ohjetta väkertää, ei se aina luonnistu. Laitoin langan ja puikot jäähylle.
Otin sitten ihan erilaisen "rojektin" työn alle. Tuon pienen, herttaisen kisun näyttelyhäkkiin tuunailin suojapäällisen. Siihen oli hyvät ohjeet ja suunnitelmat. (Kun itse tein!) Hyvä siitä tuli, jos nyt ymmärsin oikein ne häkin mitat...
Viihdykkeenä soi siis se Mokoma. Taisi siinä kuulua melkein bändin koko tuotanto, parhaat palat useampaankin kertaan. Volymit oli ihan koillisessa.... =D
Alkuviikon neuloin, välillä purin, virkkasin, purin... Myssyä yritin. Sitä kun ilman ohjetta väkertää, ei se aina luonnistu. Laitoin langan ja puikot jäähylle.
Otin sitten ihan erilaisen "rojektin" työn alle. Tuon pienen, herttaisen kisun näyttelyhäkkiin tuunailin suojapäällisen. Siihen oli hyvät ohjeet ja suunnitelmat. (Kun itse tein!) Hyvä siitä tuli, jos nyt ymmärsin oikein ne häkin mitat...
Viihdykkeenä soi siis se Mokoma. Taisi siinä kuulua melkein bändin koko tuotanto, parhaat palat useampaankin kertaan. Volymit oli ihan koillisessa.... =D
torstai 7. marraskuuta 2019
Marraskuu, ja ihan täysi talvi. Lunta ja pakkasta, minulle riittäisi jo molemmat.Viime syksynä tähän aikaan poimittiin suppiksia. Nyt ei kehtaa, pitäis ottaa lumilapio mukaan.
Mukavahan se on joutessaan ulkoilla, kunhan saa kammettua itsensä pihalle. Ja löysi ne talvikamppeet ensin...
Huomaatteko, joku sieltä kurkistaa, saunan ikkunasta... Tuota ei näkynyt paikanpäällä, kuvassa vasta. Jos olisi, niin ehkä jonkun juoksuaskeleen oisin kipaissut... Tuota vain kuuraista ikkunaa tiirailin...
Hih, sieltähän tuijotta itse ET...
Jänöjussin mäenlasku. Naapurin rehupaalien päällä oli kirmailleet. Ja välillä töppöset luistaneet, mutta kiivenneet uudestaan.
Voi voi, että oisin kohta rikastunut... Näitä supervoittoja tarjotaan useinkin. Ja puhelimiakin olisin voittanut jo kymmeniä... Täytä vain henkilö- ja tilitietosi...
Eikä sekään maailmanloppu ihan heti tule. Tuo pyyhän sen tietää. Niin pulskalta näyttää, ei ole pienentynyt sitten viime näkemän... =D
Mukavahan se on joutessaan ulkoilla, kunhan saa kammettua itsensä pihalle. Ja löysi ne talvikamppeet ensin...
Huomaatteko, joku sieltä kurkistaa, saunan ikkunasta... Tuota ei näkynyt paikanpäällä, kuvassa vasta. Jos olisi, niin ehkä jonkun juoksuaskeleen oisin kipaissut... Tuota vain kuuraista ikkunaa tiirailin...
Hih, sieltähän tuijotta itse ET...
Jänöjussin mäenlasku. Naapurin rehupaalien päällä oli kirmailleet. Ja välillä töppöset luistaneet, mutta kiivenneet uudestaan.
Voi voi, että oisin kohta rikastunut... Näitä supervoittoja tarjotaan useinkin. Ja puhelimiakin olisin voittanut jo kymmeniä... Täytä vain henkilö- ja tilitietosi...
Eikä sekään maailmanloppu ihan heti tule. Tuo pyyhän sen tietää. Niin pulskalta näyttää, ei ole pienentynyt sitten viime näkemän... =D
maanantai 28. lokakuuta 2019
Suppiksia... vielä löytyi viime viikolla piirakan tarpeiksi. Välillä ollut jo luntakin, mutta ei se suppiksia haittaa. Melkoista aarteenetsintää ruskeiden lehtien seasta. Ja kylmää... Sormia ihan pakottaa, vaikka on työhanskat ja vielä kynsikkäät päällä.
Tämmöisiäkin "aarteita" löytyi sähkölinjan kaivajien jäljiltä.
Samanlaisia jalkineita olen nähnyt historiankirjoissa.
Kauhukuvia keskitysleirien liepeiltä...
Nämäkään eivät ole mistään sotatantereelta.
Samaisten linjan kaivajien tekosia.
Jos pihassa tekivätkin siistiä jälkeä...
Tämän nähdessäni, päässäni alkoi soimaan Metsatöllin kappale "Kivine maa". =D
Tämmöisiäkin "aarteita" löytyi sähkölinjan kaivajien jäljiltä.
Samanlaisia jalkineita olen nähnyt historiankirjoissa.
Kauhukuvia keskitysleirien liepeiltä...
Nämäkään eivät ole mistään sotatantereelta.
Samaisten linjan kaivajien tekosia.
Jos pihassa tekivätkin siistiä jälkeä...
Tämän nähdessäni, päässäni alkoi soimaan Metsatöllin kappale "Kivine maa". =D
tiistai 22. lokakuuta 2019
No, nyt niitä mukavia matkakuvia....
Hanian puistossa ukot kortinpeluussa. Omat tuolit mukana...
Poika muurilla. Mitähän lie suunnitellut?
Souda, rannalla toisen maailmansodan aikainen liittoutuneiden hautausmaa.
Kiertoajelulla sai vauhdissa yrittää näpsiä kuvia...
Hotellimme sisäpihalla sattui juuri yhtenä yönseutuna kukkimaan...
Se kuuluisa, vanha Keritis-silta, joka sortui viime helmikuun rankkasateissa.
Metamorfosin luostari.
Hotellin ovenpielen komistus.
Agii Theodorou, kri-kri-vuohien suojelualue.
Ei tuolla yhtään näkynyt, vaikka kuinka tiirailin.
Pesusieniä ym. tarpeellista tavaraa...
Tässä pyydystetään mustekaloja. Syöttinä hällä oli kanankoipi.
Eikä sätkäntumppi irronnut huulesta, kun jutusteltiin...
Hanian satama hieman eri kantilta.
Olihan sitä hyvääkin ruokaa. Ravintola Nostos,
koko reissun paras ruoka ja paras palvelu... =D
Hanian puistossa ukot kortinpeluussa. Omat tuolit mukana...
Poika muurilla. Mitähän lie suunnitellut?
Souda, rannalla toisen maailmansodan aikainen liittoutuneiden hautausmaa.
Kiertoajelulla sai vauhdissa yrittää näpsiä kuvia...
Hotellimme sisäpihalla sattui juuri yhtenä yönseutuna kukkimaan...
Se kuuluisa, vanha Keritis-silta, joka sortui viime helmikuun rankkasateissa.
Metamorfosin luostari.
Hotellin ovenpielen komistus.
Agii Theodorou, kri-kri-vuohien suojelualue.
Ei tuolla yhtään näkynyt, vaikka kuinka tiirailin.
Pesusieniä ym. tarpeellista tavaraa...
Tässä pyydystetään mustekaloja. Syöttinä hällä oli kanankoipi.
Eikä sätkäntumppi irronnut huulesta, kun jutusteltiin...
Hanian satama hieman eri kantilta.
Olihan sitä hyvääkin ruokaa. Ravintola Nostos,
koko reissun paras ruoka ja paras palvelu... =D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)