torstai 29. marraskuuta 2018

                                                       Väärinymmärtämisen jalo taito....

                                             Avokassukka - papin käyttämä avoin viitta.

                                            Puuhake - joutavaa puuhastelua.

                                            Hakusanamainonta - japanilaista ilmoittelua.
                                           
  
                      Uusia kalliomaalauksia oli paljastunut Etelä- Savosta. Löydön oli                                                    tehnyt paikallinen  harrastaja Touko Kuussa.

                      Mainos netissä: Sidontaliinat omalla logolla ja omilla mitoilla...
                      Jotain SM- juttuja?              =D

lauantai 24. marraskuuta 2018

                                             Hassuja juttuja

 
                          Näin myös Rick Stein, kokki ja maailmanmatkaaja kuvaa ohjelmissaan                                             annoksia. Että hyvää oli.
                                               Ostin Lidlistä kalsarit ; vain aikuisille...
                                                   ...toivottavasti uusi kortti toimii...
                                 Hiän pitelöö miun korvatuluppia päiväsaikaan.        =D

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

                  Poutaa, aurinkoista muutamana päivänä. Valoisampaa vaihteeksi. Pientä pakkasta.
                                                               Kuurankukkia.
    "Peurakauris" oli tepastellut metsätiellä sulan aikaan. Lapasen nakkasin kuvausrekvisiitaksi, kovin on pienet sorkat...
   Ei se kovin korkealle nouse, tuo aurinko. Mukavasti silmiin paistaa, ja heijastuu Suolammen pinnasta. Liekköhän tuo jo jäässä.... pitäskö rämpiä tuosta metän läpi kahtomaan...      =D

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

    Synkkää syksyä... Niin on ollut pimeää, ei "päiväsyvännäkkään" tahdo valo riittää kuvaamiseen.
                      Eräänä poutapäivänä oli kävelyreissullani hirvi kulkenut ihan "selän takkaa".
                                          Jäkälä kuin kukka, kannonnokassa - ja kakka.
                            Onneksi kone toimii... ja on uusi Picasa3- kuvankäsittelyohjelma.
                                                    Tämä se ei ollut pöllömpi reissu.
   Ensilumenkin satoi männäviikolla. Vaan suli heti seuraavana päivänä pois. Sen jälkeen on vaan vettä sadellut, usseempana päivänä. Eilen oli outo valoilmiö taivaalla: aurinko...     =D

tiistai 13. marraskuuta 2018

   Perinneruokaa, taas... Kokeilin tehdä "sylttyä" tai "alatoopia", no lihahyytelöä äitin ohjeella. Keittelin sianpotkia, maksaa ja sydäntä muutaman tunnin. Mausteena suolaa, pippureita, sipulia ja yhden valkosipulin kynnenkin nakkasin pataan. Ja pari laakerinlehteä.
   Pehmoiset lihat (läskiä, pehmeitä rustoja ja nahkaa!) pilkoin pieneksi, (äiti kyllä jauhaa lihamyllyllä), siivilöin liemen, ja sitten vaan mössö rasioihin jääkaappiin hyytymään.
   Ihan oli maku niinkuin aidossa, alkuperäisessä syltyssä. Suolaa olisi saanut olla himpun verran enemmän. Mutta ripottelemalla päälle sormisuolaa, tämähän on trendiruokaa...    =D

torstai 8. marraskuuta 2018

                  Eipä päässyt eilen Karvamato mukaan kävelylle. Se kun suuntautui sienimetsään.
                 Ennen ei ole ollut marraskuulla asiaa suppisten perään. On ollut jo lunta ja pakkasta.
   Yllättävän hyvin oli sienet nousseet, muutama kantarellikin löytyi. Ja hyviä olivat nekin. Nyt onkin jo sienipiirakka uunissa...     =D

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

    Joo, ei se vanahuus tule yksin... minnuu on ruvennu lapsettammaan... Pyysin synttärilahjaks näin hienon lastan, kupin pyihkijän... Muumimamman viisauvella höystettynä. Hirmu kätevä on.
   Ostin kyllä jo syksyllä IKEA:sta lasten keittiövälinesetin. Hirmu käteviä on nekkii. Oikein kätteenkäypäsiä.
   Ostin minä uuven takinnii. Lasten osastolta. Se on parka... Hupun reunassa oli kamala karvahärpäke, jonka aioin ratkoo enstöikseni pois. Vaan sepä olikii valamiiks ajateltu: oli vetoketjulla kiinni. Aatelleet, ettei tuota oikeesti kukkaan halua...
   Vaan siitäpä tulikii mainio Karvamato. Jättikokoinen Tanhupallon Karvamadon, ja kaikkien maailman karvamatojen Äiti. Ottaskohan sen mukkaan, kuhan lähen päiväkävelylle?    =D

lauantai 3. marraskuuta 2018

    Lomatarinat, vihonviimeinen osa! Taas oltiin "patikalla". Oliivipuiden juurella ei aluskasvillisuus rehota, lampaat pitävät siitä huolen.
    Jes, enpä ennen ole nähnytkään. Iso, kymmensenttinen rukoilijasirkka... Myös sauvasirkan näin eräänä päivänä. Eksoottista.
                                               Vesijohto- tai viemäritöitä yläkylällä...
                               Kauhea jyräkkä monena päivänä. Ei ihan helpointa maastoa kaivella.
                                                           Palmujen katveessa,
      oli viikon paras ruoka. Ei mitenkään kreikkalaista, sweet&sour chicken. Mutta hirveen hyvvää.
    "Thermal Spa", kylpylä. Eftaloun kylässä pohjoisrannalla. Patikoitiin helteessä reilut puolenkymmentä kilometriä kylvyn toivossa. Muttamutta... eipä tuolla tohtinut edes tennareita heittämään, saati enemmälti riisuuntumaan.
    Valkoisen kuvun alla oli pimeä "luola", siellä pienessä altaassa sitä lämmintä vettä... ei me tohittu männä...
    Uimarannalla istuskeltiin. Hankala mennä uimasilleen. Kylmää vettä ja niitä merisiilejä. Liukkaita irtonaisia kiviä...Mutta soma helinä kivistä lähti, aina aallon vetäytyessä.
                                                   Voihan sen auton korjata näinkin.
    Ylös rantakadulle kuului kaunista soitantaa. Ja siellähän istuskeli setä veneessään busukia näppäillen.
                                          Taas hirveen hyvvee ruokoo meille tekivät.
    Nyt oli linnan portit auki. Parilla eurolla päästiin katselemaan maisemia vielä vähän ylempää.
                                       Tuolla metsässä tarvottiin viime "linnareissulla".
                                    Tuolla kaukana, viimeisessä "lahukassa", oli se Kylpylä...
   Nyt minä lopetan nämä lomahöpinät ja keksin seuraavaksi ihan jotain muuta höpinää...   =D

perjantai 2. marraskuuta 2018

   Lomajutut jatkuu.... Aina pitää käydä kylän hautausmaalla töllistelemässä. Täällä oli portti lukossa, aidan yli tiirailin.
                Yritimme kivuta linnoitukselle kylän toiselta laidalta... vaan metsään meni.
    Eikä se ollut edes auki. Kahvila oli... aiottiin syödä jäätelöt hikisen patikoinnin jälkeen, mutta kovin oli kuivahtanut jäätelörasiat. Varmaan koko kesän siellä syöjiä odottaneet. No, syömättä jäi...
                                                       Linnanmuuria kierrettiin.
                                   Illan tullen satamassa kalastajat lähtevät pyydyksilleen.
    Pääkaupunki Mytilini. Taksilla ajeltiin ,ei kulkenut busseja. Täällä tuli ihan turkkilainen fiilis...
                       Sekatavarakauppa. Jos näistä puodeista ei jotain löydy, sitä ei ole keksittykään.
                                                         Jättiläissiansorkat.
                                                           Jos jonniillaista kallaa...
                                                             Sivukujilla tämmöstä...
                       Kirkkokin oli, en vaan hoksannut mistä sinne olisi päässyt poikkeamaan.
    Autolautta toi ateenalaiset saarelle. Satama-altaan vastarannalla oli kuppilat ihan tupaten täynnä. Eivät jaksaneet pitemmälle kävellä... Mutta kyllä suomalainen turisti jaksaa.... hyö vaan hilijasesti ihmettellöö, ku myö kävellään päiväkauvet....       =D