torstai 23. elokuuta 2018

    On se tuo sienestys mukavaa. Ja vielä kun saa saalistakin. Kuulaan kauniina tiistaiaamuna kuulin ihan selvästi kantarellien kutsun.
    Vähän kyllä epäiltiin; liekkö tuonne mitään noussut. Käyväänhän kahtomassa...
    Heti ensimmäisessä "tietyssä paikassa" oli satoa. Ja seuraavassa... sehän oli kierrettävä koko metsä.
Hirvet oli vessanaan pitäneet yhtä sienipyöräkettä, ja varmaan syöneet parhaat päältä. Meille jäi vaan ne sammaleen ja karikkeen alta kaiveltavat.
   Ja voi kuinka virallinen sienikorini tuli "hyvilleen", niinkuin poimijatkin.
  
   Paljon suuremmalta saalis näyttää marjalaatikkoon kipattuna. Loppupäivä kuluikin sitten näitä siivoillessa ja pakastimeen paistellessa. Tänään pitää kyllä piirakka tekaista...
   Tällä viisiin teippasin nilikan, ettei niin muljakehtele kumisuappaassa. Ku hiän on ruvennu vihottelemmaan miulle viime päivinä. Jos se ei herkiä, minä vien sen liäkärriin...
   Illalla, James Bondia katsellessa alkoi kuulua mukava sateen ropina, joka jatkuu yhä.
Hyvä että sataa, siellä sienet kasvaa....             =D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti