Sunnuntaiaamuna on ihan rauhallisinta pyöräillä. Ei ole paljon muuta liikennettä.
Pistäydyin ihan naapurikylän puolella, uutta lintutornia ihastelemassa.

    Ei tuonne ollut vielä kunnon tietäkään, melkein tennarit kastui polulla. Itse torniin en tohtinut, ei ihan valmiilta näyttänyt...

    Mennessä tuntui navakka sivutuuli, ei mitenkään lämmin... Takaisin tullessa se oli jotenkin ihan vastaiseksi kääntynyt. Onneksi hiekkatieosuudella ei tullut takaa autoja, tuuli humisi niin korvissa, että mitään en kuullut. Ja keskellä tietä on ajettava, reunoilla niin paljon pehmeää irtohiekkaa, ettei minun "pedaalipoweri"riitä...

    Päivällä alkoi Teemalla luontoelokuva. The Beetle. Puolitoista tuntia halavasepikän (tuommonen musta koppakuoriainen) (sielun)elämästä... Jaksoin melkein varttitunnin...
   Onneksi Herolta tuli Pingviinien Mutka. Parodia Pingviinien Matkasta, ei suositeltu perheen pienimmille...

   Iltapäivällä piti pistäytyä puutarhalla. Yksi istutuslaatikko oli vielä tyhjillään. Kokeillaan taas pitkästä aikaa kurkkua ja tomaatteja... Voivat onnistua hyvin, huonosti tai hyvin huonosti...  =D

    Pienviljelijän tilannekatsaus. Tulihan se porkkanankylvöinspiraatio... On padallinen oranssia, tavallista. Laatikollinen 1900-luvun alusta periytyvää keltaista, Yellowstonea, (oli kalliit siemenet). Toinen laatikollinen... en nyt ole ihan varma mistä pussista ripottelin.
    Multaa muokatessa löytyi viimekesäinen porkkana, oli jo kasvattanut pientä uutta naattia. siitäpä saattaakin saada siemeniä josko hiän innostuu vaikka kukkimaan...

                           Raparperi, on jo piirakkana hellalla jäähtymässä. Pian maistellaan...

                                      Perunat, vielä pariin laatikkoon riitti siemenpottuja.

                                                     Valkosipulit näin "hyöteenä".

        Ja hyvin tarkenee, niin sisällä kuin ulkonakin... Lisäksi kylvin pariin ruukkuun "mysteerisiemeniä". Ei minkäänlaista hajuakaan, mitä saattaisivat olla. Monenlaisia siemeniä oli samassa pussukassa, tuoksuivat jollekin yrtille, saattaa olla vaikka korianteria seassa. Eiköhän ne sitten tunnista, jos niistä jotain kasvaa...    =D

    Nyt on jo niin kesä, että kukkia ja kaikenmoisia kasveja on laiteltava. Persiljat ostin ihan ruokakaupasta, ja istuttelin multaan. Vähän helteessä nuupahtivat... Nurmikkokin jo kertaalleen ajeltu... Porkkana pitäisi vielä kylvää, inspiraatiota odottelen...

   Kesäkurpitsat ovat menestyneet "männävuosina" niin hyvin, että pitihän niitä nytkin laittaa. Ensikertaa puutarhalla oli eri lajikkeita, en kyllä enää muista mitä nämä olivat. Sebringiä en ostanut, ne olivat keltaisia... ja minullahan on jo yksi...

                                Petuniat ja samettiruusut saivat seurakseen herttaisia ketoneilikoita.

                                                   Osa voikukista on jo kukkinut,

                                                       ... joku vasta puoliksi auki.

             Viikossa tuli perunakin taimelle, itivät niin hyvin jo jääkaapin vihanneslokerossa.

                               Aamuisin poimulehden poimuissa, kastehelmet kiiltelee...     =D

                                          Kevätseurantaa... Rentukatkin kukkii jo

                                               Viime kesänä narsissi teki vain yhden kukan.
                                        Uhkailin hävityksellä, nyt on puska täynnä kukkia.

                                                 Tuoksupoppeli, melkoinen haisuli...

                                         Paatsama, ennenvanhaan tehty ulostuslääkettä.
                                          Annostuksesta ei ole tietoa....

                                                         Meilläpä on vielä lunta!   =D

                                          

     Huh, hellettä! Harvemmin sitä vielä toukokuussa, mutta nyt on. Lumipenkkojen rippeitä on vielä, mutta ihan "bikinikeliä" pitää.
    Lehdet pullahti puihin viikonloppuna. Nurmikkokin alkaa vihertää, linnut laulaa yötäpäivää....
    Juu, ei taida olla "hyvän eellä" nämä kelit. Kohta, kun metsämarjat on kukalla, tulee se hyytävä hallayö ja palelluttaa kaikki...

     Äitienpäiväkin oli, ei tullut kahvia sänkyyn, kakuista puhumattakaan...(vitsivitsi...mieluummin kahvit istullaan ja kupista juotuna)
    Eipä tuota erota pyhää arjesta, samaa "tollotusta" päivästä toiseen...

    Laitoin taas TE-toimistoon yhteydenottopyynnön. Viimeksi, joskus keväällä, tietojani tutkiskellessa, siellä oli joku toukokuun? päivä, johon mennessä minuun otetaan yhteyttä. Nyt sitä ei enää löytynytkään...
    Jospa sieltä soitellaan ennenkuin lähtee taas automaattilausunto: työmarkkinatuen maksu keskeytetään....
    Ja tiedä vaikka keksittäisiin minulle jotain työksi kutsuttavaa puuhastelua...      =D

    Lounastauko. Nyt oli "pakko" jo aloittaa kuistin siivous kesäkuntoon. Koko talven pölyt ja rojut...
   Viherkasvit sai uudet mullat jo alkuviikosta, ja ihan suurimmat "ruapiskot" sai lähtöpassit...
  
   Kala-Lapin Tulisavu-lohta ja itsetehtyä perunasalaattia.... Jälkkäriksi mansikka-mustikka-taatelipöperöä ja turkkilaista jugurttia. Tällä kertaa en pistänyt jugurttia blenderiin. Vaihtelua....
   Vielä päälleryyppyyksi pieni espresso, niin jaksaa lopetella tuon siivoilun.    =D

   Kaikkee sitä pittää maistella... Viime kauppareissulla lähti mukaan tämmöinen uutuus. Viskiä ja makkaraa... (Kahvi ja ouzo toinen kummajainen. Sitä en kyllä ole maistanut...)
   Toki tässä kombinaatiossa on vain viskin aromia, mutta kuitenkin. Ja fariinisokeria ja karamellisoitua sokeria... makiaa on!
   Hauskinta on, ettei tätä tuotetta löydy edes Atrian sivuilta. Taisivat huomata itsekin, ettei ihan onnistunut kokeilu ollut...
   Juu, olen sitä mieltä, että makkara makkarana ja viski mieluummin lasista nautittuna.   =D

    Taran Maailman Kevätseurantaa...    Valkosipulit ovat talvehtineet hyvin, vaikka maa alkoi olla jo kohmeessa, kun ne sinne tökittiin.

                                                     Sinivuokot kukkii jo...

                                                "Juustosnackseja" metsätien laidalla.

                                         Keltakukkaiset liljatkin jo puskee pinnalle.

                                                        Valkovuokot nupullaan.

                                       Raparperi, kohtsillään päästään hillon keittoon.
   Mutta onhan tässä puolensa ja puolensa, homeetkin ovat heränneet, sen tuntee kipeästä kurkusta ja aristavista rauhasista... Imuroimaan ajattelin, mutta...kun tuo allergialääke niin väsyttää.... taidan oikaista ihan hetkeksi sohvalle...      =D

             

           Rodos, osa 2.  En minä pelkästään vanhoja raunioita kuvaillut.... niitäkin voi vielä tulla...

                                     EU-tuella raivataan vanhan kaupungin ympäristöä.

                                                      Ufotkin ovat käyneet täällä.

    Baarissa ei iltapäivällä muita asiakkaita. Sipsipussikin avattiin juuri meille, ja ukki sai syödä loput.

                                                              Kalimera-mummo.

                                             Vanhan kaupungin vanhin sisäänheittäjä.

                                              ...ei tuo timpuri vielä ainakaan pudonnut...

                                                     Onkimiehiä satamassa.

                                                 

    "Grillplatefortwo" - poika houkutteli tilaamaan. Eihän sitä kaikkea jaksettu... Väkisin tunki tähteet mukaan. Sorry, sopivan matkan päässä meille tuli hieman "ruokahävikkiä"...

                                      Erikoiskuljetus, vielä tuo toinen poika taakse tarakalle...   =D

   Nytpä se on nähty, Rodos. Rodoksen kaupunki ja Lindos. Vielä ei ollut ihan kaikki kaupat ja ravintolat auki, sesonki niin aluillaan. Rantoja vasta siivoilivat.
   Mutta silti vanhan kaupungin "pääkadulle" riitti kulkijoita. Baarien sisäänheittäjät innoissaan, taistelivat asiakkaista. Erään rihkamakaupan ovelta kuului: "buy something"...
   Sivukujilla näkee sitä "oikeaa elämää". Mummot toivottelevat "kalimeraa", joku turisti ei jaksa vessaan asti, nurkkapielen kukkalaatikko saa kelvata...hyi suatana...
   Eikä kaupoista löydy mitään gluteenitonta. Yksi maissinaksupussi... Eikä hotellimme aamupalalta. Onnea on omat eväät.
   Ruokapaikoissa eivät ole ihan selvillä, mitä tarkoittaa gluteeniton. Erästäkin annosta kysellessäni, tarjoilija/sisäänheittäjä luuli, etten voisi syödä tomaattia ja perunaa...
   Bussilla ajeltiin saaren eteläosaan, Lindoksen kylään. Kuuluisa aaseistaan (ja aasinpaskasta). Eläinsuojelijat ovat huolissaan, helteellä satulaviritys hiertää aasiraukan selän verille, kun kyydissä röhnöttää satakiloinen turisti...
   Sokkeloinen kylä, täynnä samoja rihkamakauppoja, plus aasifiguureja... Auringonpolttamia vaatteita, sisäänheittäjiä...
   Onhan siellä linnoituskin, mutta niin oli hankalan matkan takana... alaspäin laskeutuessa epätasaiset, kaiteettomat kivirappuset tuntuivat liian haasteellisilta...
   Mutta oli siellä lämmintä ja aurinkoista. Paljon kertyi uusia elämyksiä....

                                                                Ellin ranta

                                           Hotellin aamupala, oma leipä, tottakai.

                                                        Vanhaan kaupunkiin...

                                                                      kujilla

                                                             kaikenlaista...

                                                     Täällä ei tullut käytyä...

                                          Puut täynnä appelsiineja, silti mehuna tarjoillaan sitä esanssilientä...

                                       Rauskuvainaa hieman lohkeillut, ... Aquariumissa.

                                                                  Lindoksen aasit,

                                                       ... ja kujat.

                                     Vanhan kaupungin kirpputori/korupajan setä.

                                                Nykytaidetta kaiken antiikin keskellä. 
         ...to be continued....  Taran seikkailut Rodoksella jatkuu vielä...         =D