Voihan kaamos...niinhän ne lumet suli välillä,viime yönä oli ripsauttanut taas maan valkeaksi. Joulukuu alkaa ja lämpöasteita ollut viimepäivinä niinkuin männäsuvena kesäkelissä. En minä kyllä lumitöitä ja jumalattomia pakkasia kaipaa. Mutta pieni lumikerros tuo kyllä valoa maisemaan. Yllä kuva toukokuisesta Kreikasta, mitäpä nuita koristeita välillä alas riipimään...

     Mielen virkistykseksi ja harmaan päivän piristykseksi katselen vanhoja lomakuvia...aurinkoa, jääkylmää frappea, retsinaa, helteisiä päiviä, samettisia iltoja, merta, kaskaiden siritystä, tuoksuja, tiikerikatkarapuja, lobsteria, retsinaa .... kohtapuolin voikin alkaa seuraavaa reissua lämpimään suunnittelemaan...

      Ruuasta ja syömisestä ajattelin... Maailma on täynnänsä kaikenlaisia ruokatrendejä. Jos yksi tutkimus puoltaa kasvissyöntiä, toinen jotain Atkinsia...joka makuun löytyy eri dieettejä. Milloin on ruisleipäkin superfoodia,välillä jopa epäterveellistä.
     Ja hauskinta ruokakeskustelu on sitten, kun "puurot ja vellit" menee totaalisen sekaisin. Esimerkiksi eräässä eteläsuomalaisessa koulussa vietettiin kasvisruokaviikkoa...arvakkaapa mitä lapsukaiset silloin söi....kylmäsavulohikiusausta....
     Telkkarin uutisissa kerrottiin, että suomalaiset syö liikaa lihaa. Haastateltiin erästä rouvashenkilöä, joka kertoi jättäneensä lihan syönnin...broileria vaan pistelee...
     Ei kai tässäkään asiassa ole yhtä totuutta, se mikä sopii yhdelle, ei käy toiselle. Kokeilemalla löytyy mieluisat ja käypäset eväät itsekullekkin.
     Minun "ihmiskokeen", gluteenittoman ja vähähiilarisen ruokailun tuloksena ainakin paino on pudonnut tasaisesti kilon kuussa, ihan huomaamatta....ja hyvin syömällä...
     Ja söipä mitä tahansa, jos syö enemmän kuin kuluttaa, johonkinhan se ylimääräinen energia kertyy...
     Kuvassa "Miniän Maukas Salaatti Soikkovadilla".....Bon appetit....

     Nyt kun tämä minun puuhastelu on hieman rajoittunutta, voipi joutessaan vaikka kirjoitella...tämä homma hoituu ihan "vasemmalla käjellä huitasten".
     Pyykinpesu onnistuu,kun nakkelee vaatteet vaan koneeseen ja rumpuun. Se jälkikäsittely onkin haasteellisempaa...parisängyn lakanan "lustuilu" kaappiin...
     Päivittäinen postinhakureissu saapi riittää ulkoiluks, senverran työlästä tuo pukeutuminen.Ja vesisateessa saattaa kipsi ruveta pehmiämmään....
     Kaikki puolivalmiit käsityöt piti panna pois näkösältä, etteivät mieliharmina siinä pyöri. Ei oo lupa vielä kun sormia heilutella...
     Vaan huonommin tuolle päästäiselle kävi...

     Joulu on taas, joulu on taas... ja kuukauden päästä alkaa olla jo paremmalla puolella.
Minä, paraskin jouluihminen kävin joulukonsertissa. No, ei se ihan tavallinen kauneimmat joululaulut ollut, vaan Raskasta Joulua... Siinä tahdissa uppoaa jopa Nissepolkka, josta en ikinä ole suuremmin tykännyt...Harmi vaan, että kaikenmoiset suosionosoitukset jäi osaltani, ei tällä kätösellä paljon aplodeerata...Mutta musiikki oli mahtavaa, jopa hartaimmat jeesuslaulut näillä sovituksilla ovat "musiikkia korville". Ja nyt minulla oli mustaa pitsiä kipsin päällä....cool...

      Kerrankin olen oikein trendin aallonharjalla.... Telkkarissa häärää kädettömiä kokkeja, meillä yksikätinen...(ranne ryökäle murtu viime viikolla, ensi kertaa ikinä oon kipsissä) Kaupan pakastealtaasta löyty gluteenitonta rahkavoitaikinaa, nin eiku torttuja vääntämään. Senverran mureeta oli taikina ettei mitään tähtilöitä ruvettu siitä murjomaan. Enhän minä yksin näitäkään saanu aikaseks,kyllä siinä sai isäntäkin osansa puuhastella. Ja ennättää kuuvessa viikossa erräänkin kerran kokkailemmaan...Jospa sitten pikkuhiljaa palailtas normaaliin...

     Ja eilen soittivat päivystyspolilta: nyt oli lääkäri huomannut kuvista, ettei ihan kohilleen sattunutkaan ne värttinäluun päät...eikun uudestaan reposteltavaks(reponoitavaksi). Enkä vieläkään ottanu diapamia, vaikka se niin saakelin makkeelta tuntuukin se puudutuspiikki luun raossa... Pikkusen piti jo tuunata tuota päällystä, ei löytyny mustaa pitsiä...

      ...maailma näyttää sumuiselta ja kauniilta...joku biisinikkarihan noin on runoillut...enpähän tiijä, mitä kaunista tässä keksisi, kun niin ankeelta alkaa näyttää. No onhan harmaassa paljon sävyjä...Ei nyt ihan pijä masentua, pieni vitutushan pitää vaan virkeempänä...Vielä se paistaa risukasaankin jne...

     Tänään on hieman maa valkoisena, mutta pian sulaa sekin pois, ei tästä vielä kunnon talvea tule...Tällä tontilla osaa nuokin syksyn lehdet hyvin värinsä valita...siinä on kaikki ruskan sävyt samassa...