Kärpässienen maanpäällinen vaellus.
                                               Elokuun lopussa se pullahti maan pinnalle...

                                           

                                                               ...kasvoi komeaksi...

                                 ...kunnes parin viikon kuluttua köllötti jo kuolleena kyljellänsä...
                  Että kaikkee sitä on joutilaalla aikaa ihmetellä., syventyä sienen sielunelämään...  =D

                                 Lähdettiinpä eilen sienimetsään, suppiksia etsiskelemään....

                                             ...ei ollut sieniä, kun ei ollut sitä metsääkään...

                                                         Sienimetsän muistomerkki     =D

    On taas se aika vuodesta, kun on hankittava polttopuut talveksi. Koivuklapia kellari täyteen. Eilen halkoja kanniskellessa satuin listimään hengiltä pienen sisiliskon, kun iso puu vierähti päälle...

   ...ja nyt sen sukulaiset on tulossa kostoretkelle. Ulko-oven alla, muutaman millin rakosessa makoilevat. Onneksi on huullos ja tiiviste välissä, etteivät ihan sisälle pääse. Yksi oli siihenkin jo liiskautunut... Voi lapsiraukat, etsikää nyt vähän parempi suoja talven tullessa....  =D

                                                   Sunnuntain sieniretken antia...

Hassuja sieniä 

                                                           Karhun jälki?

                                                         Kasa kantarelleja...

                                                                   "Romo"

                                          Saalis, 3kg...josta vettä kaksi kiloa, sientä jäi kilo...

           Kaunistelematon kuva - Koominen tilanne - Hillittömän rehellinen - Roisin rehellinen - Sensuroimaton kuva...(otsikko iltapäivälehdessä)
           Näin tilittää joku "kimmovehviläinen" uusperheen arkeaan: "Uusperhe on hirveä määrä taakkaa". "Yritin pitää yllä hyvää spirittiä omasta pahasta olosta huolimatta"....
           Jutussa ei sitten kerrota onko uusperhe jo historiaa, vaikka niin "hillittömän" rehellisiä oltiinkin. Ei vaan jaksa enää yrittää, näin siinä sitten kävi...
           Ai niin, se Uutinen: (Uus)perheen teiniltä oli roiskahtanut soijakastiketta rappusille!
Kuvaksi valikoitui "roisin rehellinen" otos lattialle liiskautuneista puolukoista. Ja tässä "järkyttävässä onnettomuudessa" särkyi myös pari posliinikippoa... En soittanut iltalehteen, vaan pakkohan näin vakava tapaus on julkaista... laitoin kyllä välittömästi kuvan facebookiin...    =D
                                             

    Uusia makuelämyksiä.( Matkailu avartaa).  Viikonloppuna kylästeltiin Raahessa, ja se alkaa olla Perämerellä nahkiaissesonki parhaimmillaan. Ennen ei tätä "herkkua" ole tullut maisteltuakaan.

  Nahkiainen, ympyräsuinen, leuaton kala. (Se siis on kala kuitenkin...) ( raadonsyöjä...? )
Ostettiin torilta muutama hiillostettu yksilö, ja kotona pannulla voissa hieman paistelin...

   "Pää poikki ja eiku ääntä kohti", näin ne pitäisi syödä. Ei ihan minulta onnistunut, oli suoritettava ruumiinavaus ja suolistettava ensin...
   Noh, söihän tuon "ennenku selekääsä ottaa", vuan enpä tiijä toista kertoo, kehtooko tuota ennee hyvin makustella....   =D

    Kassi-Alman seikkailut jatkuu.... Tätä kassia olen ommella kurpostanut, ratkonut ja tuunannut uudelleen. Viikkokaudet pyöritellyt...(ainakin mielessäni). Eikö tästä tahdo valmista tulla, jääkö ikiajoiksi keskeneräiseksi? Kunnes pilkon sen tilkuiksi...Hmmm... siinäpä onkin ideaa... mitenkäs siihen niitä tilkkuja...?

    Tilkkuvarastoni kätköistä löysin tähteeksi jääneitä, erään peiton reunapalasia, juuri sopivia tähän. Olkahihna on pulleaksi rullattua trikoota, tunikan helmasta lyhennetty kaistale...

   No nythän tämä alkaa jo näyttää "joltain". Vielä läppä, siihen tarranauhan palanen kiinnikkeeksi. Ja ihan hauska hippilaukkuhan siitä vihonviimein syntyi... mutta kovat oli synnytystuskat...  =D