Puuhastelua... Kassi-Almakin oli taas vauhdissa. Kirpparilta ilmaiskorista löytynyt retro pöytäliina, jossa oli pieni reikä keskellä... Ja ihan käyttökelpoinen lakana, kun johonkin projektiin olin tarvinnut keltaista kangasta...Näin syntyi pari tukevaa kauppakassia.

                           Koreja trikookuteesta. Näissä pipot ja lapaset pysyy järjestyksessä..

   Neulatyynyjä. Jonkun lapsukaiseni alakoulussa tekemän, hyvin palvelleen, tyynyn päästin "eläkkeelle"...Punaisessa täytteenä hiuspallo, se pitää kuulemma neulat terävinä...

   Laatikoita... Monenmonta pussukkata ja nyssykkätä raikkoutui luolastani... Siis työhuoneestani... Kaikki täynnä kankaita ja lankoja... löytyi paljon keskeneräisiä "ufoja", joita en muistanut olevankaan...

   Hengityssuojain hyllyn kulmalla purkuhommia ja pöliseviä villalankoja varten...

                              Päällystelin taas myös siistejä kenkälaatikoita kontaktimuovilla.

                           Eiköhän niihinkin jotain roipetta täytteeksi löytyne...     😏

   Kyllä nyt on ollu kunnon talavikeliä. Lunta ja pakkasta ihan riittävästi. Helsingissäkii. Ei tarvihe siitä asiasta nyt valittoo. Kaikesta muusta kyllä tuntuu urputusta riittävän...

                                         Tykkyä on... tuo luultavasti on kuusentaimi?

                                       Välillä on pitäny nuita lumitöitäkii tehä...

                                      Aamukuutamo ennen auringon nousua.

                                      Nöyrä alamainen kumartaa tiarapäiselle kuusipaaville...

                                                        Mutta minne tieni viekään...

                     Metsätielle ei edes se "juuttaan vinkka" kuontunu puhaltelemaan,

   ...paitsi latvustoihin. Sieltäpä sai tykky vauhtia... suut ja silimät täynnä jäistä lumitikkua. Ja kameran linssi...

                                       Lähteestä pulppuava puronen pyssyy vielä sulana.

                                                       Jos ei tietäs, ni ei tietäs...

                                             Pihhaan kuletaan näin hienon riemukaaren ali...

                                            Vaan ei järin isolla kulukuneuvolla.   😏
 

   Voi kuinka tuo aika rientää... ollaan jo Helmikuussa... Pimein talvi jo selätetty. Kohta on kevät, aurinko paistaa ja linnut laulaa...

   Syksyllä järjestelin itselleni työhuoneen, "woman´s caven", pikkukammariin...

   ...ja tältä se näyttää muutaman kuukauden kuluttua. Eipähän ole kaikki rytökasat keittiön pöydällä.

                                                  Jotain olen värkännytkin... 

                                                        Riemunkirjava liivi

                                                Lapasiakin kokeilin virkata

   Ja kaikenlaisista langanlopuista aloin neliötä virkkaamaan, ei vielä mitään ajatusta, mikä siitä voisi tulla... Siitähän tulikin "kanttikertaakantti" pusero. Sopii tälle Tanhupallo- vartalotyypille vallan mainiosti. On oikeastaan aika kiva, mustien vaatteiden päälle... Hiki tuli jo sovitellessa, lämmin se ainakin on...     😏
 

   Ka, niin se vain napsahti, talaven selekä poikki Heikin päivänä. Pakkaspäivinä pittää keksiä jos jonniilaista ajankulua. Viijessätoista asteessa männöö minun henkilökohtanen pakkasraja, jos ei ihan pakko oo ulos nokkoosa työntee.

                       Kun puolisolla on hernekeittopäivä, (siihen työnsin kinkun roippeet)

                       pittää sitä itelleennii jottain evästä kyhhäillä... 

                                          Risutötterökkii sai talaveks uuven kanervan.

                                      Ilta-aurinko siellä kajastelloo niin nätisti piliven lomasta.

                                         Kaekenlaesia matelijoita sitä näkköökään,

                                        mikä lie liejuryömijä rantautunu...

                                      Voe juutas, pitikii olla tuas ihan mainoksen uhri...

                                      Eihän tästä verjmantariinista lähe kuoret ku veitellä...

                                                 Mattotelinekkii on suanu kuorrutuksen...

    Olivat halapuuttanu eli halavennustuttanneet joulukukkiin hintoja...tiijättä kyllä missä kaupassa näin tehhään...Vihree tulilatva, eikä maksanu ihan kahtakaan euroo. Suahhan nähä kuinka äkkiä se jo onkii ruskee tulilatva... Vuan toivomma hällekkii oikein pitkee ja kommeeta elämätä, kyllä se kohta kevätaurinko meitä armahtaa...    😏

     Jos ei oo kivaa ihmiselläkään, talvikelissä, ei lie hyvä kasveillakaan. Sopivan viileätä kyllä on, mutta pimeys varmaan riivaa... Tuokin jättiaralia näyttää kellastuttavan lehtiänsä. Mutta samalla tekee uusia... Liiasta kastelusta ei kyllä ole pelkoa tässä huushollissa, päinvastoin...

   Tämäkin, joku viikunan sukuinen, karistaa välillä paljon lehtiänsä, mutta samassa tulee uusia. Siinä se on sinnitellyt vuosikymmenestä toiseen...

      Rönsyliljat ovat ehtymätön luonnonvara. Rönsyjen päistä nappaan uusia kasvustoja, ne ei edes multaa tarvitse. Pelkässä vedessä voivat vallan mainiosti, toki välillä lannoitevettä lisättävä sekaan.

                                                Johan nuo taas kukkia pukkaa...

                                          Jouluasetelmasta yritän pelastaa viherkasviksi. 

                                           Bonsai... jokohan tälle tuli exitus?     😏
 

                                        Loppiainen. Loppuu liiat pyhäpäivät, vähäksi aikaa...

                       Eipähän tuota erota arkee pyhästä, samat on askareet päivästä toiseen.

                                                    Kovin on ollut harmaata,

                                            mutta parina päivänä näyttäytyi aurinko.

                           Ja tämä on nyt varmaan se halo...  Outo valoilmiö auringon kuppeella.

   Pienenä kuvittelin, että tuollainen pilvimuodostelma taivaanrannassa voisi olla kaukainen tunturi...

                                    Ei se vielä kovin korkealle nouse, eikä lämmitä....   😏 

    Hyvää Uutta Vuotta... sietääkin olla parempi, kuin tuo mennyt... Käjet kyynärpäitä myöten ristissä, että ihmisten elo alkaisi helpottaa...  Vielä vähän jouluakin... Huomenna riisun joulukattauksen pois pöydältä. (Huom. ompelijan liinana päärmäämätön kankaanpalanen....ja suutarin lapsilla ei ole kenkiä.)

                              Kissaa ei kannata kuvata salaman kanssa... liian pelottava....

                                     Tässä paljon parempi kuvakulma, ei silimä kiillä...

                                       Tapaninpäivänä viriteltiin jätkänkynttilöitä.

     Hyvät on ollut ulkoilukelit. Ja jäniksillä jotain ryhmäliikuntaa... vai mitkä orgiat lie kuusen juurella  ollukkaan...

                                       Teeret ja pyyt myös jalkautuneet metsätielle.

                                         Ei sitä jouva pyhhee pitämään, virkata vain pittää...

     Näin kauniina, parin asteen pakkasessa, valkeni tämä vuosi. Vaan kamala keli on Siperiasta tulossa, varoiteltiin jo Iltassanomassa...     😏