Ei ota laantuakseen sienikiima...

                                      Akuuttivaihe alkaa yleensä elokuussa, kantarellien myötä.

                                            Kroonistuu näin syksyn mittaan.

                                    Aika pahaksi pääsee, kun kausi jatkuu ja jatkuu...

                            Pienessä tihkusateessakin saattaa sienen kutsu olla voittamaton.

                            Vaan minkäs teet, kun metsänpohja oikein pursuaa suppiloita...

                                                     Eihän niitä voi sinne jättää...

                                                Parhaimpana (pahimpana) päivänä

                                         ennättää kaksikin metsäreissua...   😏

                 Hyvä, että ne lumet suli. Saatiin viikonloppuna vielä pihatalkoot pystyyn. 

                               Oli tytöt ja pojat ahkerana. Lumilapiollekin löytyi käyttöä.

                                          Maanantaina olin ihan vaan kävelyllä, 

                                    niin selvästi kuulin kantarellin kutsun metsän laidasta.

                                

                                     Eikä tietenkään taaskaan mitään pussia taskussa. 

                                     Ei siinä muu auta, kun myssy päästä...

                            Meinasin tutkailla metsikköä vähän laajemmaltikin, mutta....

  Törmäsin tähän raadeltuun lahopuuhun. Ihan selvästi siinä on karhu teutaroinut toukkia etsimässä.

       Ja hyvinkin tuossa louhikkorinteessä jo suunnittelee talvipesän paikkaa...

                             Joten käännyin äkkiä takaisin tielle, ja kiireesti kotiinpäin...   😏
 

                                             Viime viikolla kukki vielä ohdakkeet,

                                                         ja päivänkakkarat.

                                                               Sienestettiin...

                               Äidin pottupellossa sinnitteli yksinäinen auringonkukka

                                       Kivellä kasvaa monenlaista sammalta ja jäkälää.

                                                      ...kuoleutunu...

                                            Maanantaiaamuna herättiinkin sitten talveen...

                                          Sullaakohan tuo vielä, ennen kevättä?  

                                          Vois jonku sienireissun käyvä...       😏

                                         Olipa kerran, kolmekymmentä vuotta sitten...

    Mummu neuloi lapsille hyvästä villalangasta paidat. Toiset on menneet "maalimalle", annettu pienempien lasten käyttöön. Tämä yksi jäi, koska siihen oli tullut pieni reikä.

                                           Kerran satuin sen löytämään kätköistäni, 

                                           ja ajattelin hyödyntää vakaisen langan.

                                           Purin paidan, vyyhtesin ja pesin langat.

                                           Niistä tuli kerrassaan siistejä, ja sileitä.

                                      Neulomalla mallasin ensin, ...oli liian hidasta puuhaa...

                                          Mutta virkkaamalla sain nopeammin valmista.

                                         Ja nyt nämä töppöset lämmittävät miniän jalkoja.

                                                                   😏

                               Hassuja juttuja taas... Uutta miesten muotia, Cannesista ihan...

                                            Rahapuu tekee sydämellisiä lehtiä.

                                                            ...porkkana...

                                                          Outoja sieniä,

                                                     "karvapersehapero"...

                                                          Kiva lehtimatto.

                                                 Näin lähti sähkölinjat...

                                         Sinne on tikan eväs jääny, kesken syönnin.

                                         Ei oo ennää ruokapuuta...  😏
 

                                        Kylläpä näitä nyt löytyy, suot pullollaan herkkua.

                                          Viiden litran kattila, mutta kyllä ne siitä hupenee ,

                                          kun muusaa sauvasekoittimella.

                                                  Suppikset, sama viislitranen,

                                           pilkottuna sopivat jo kolmen litran astiaan.

                   Ja pannun kautta kuljettuaan, eipä niitä enää ollut kuin reilu lautasellinen...

                                     Leivoin kinkkumuhvineja... tietysti VHH ja Glutfree... 

                                    Paperisiin pullavuokiin... ja kuinka ollakkaan,

                                    jämähtivät kiinni niinkuin se kuuluisa paska Junttilan tuvan seinään. 

                                    Laitoinpa pannun alle palamaan koko vuokapaketin...

                                           Pakkasia odotellessa tuunailin "kätteiset"...

                      Sormikkaissa on kätevä etusormi: sillä voi hipsutella puhelimen näyttöä,

                      ja ihme kyllä, sehän toimii...         😏
 

                                                    Vaihteeksi suolle... 

                                                      ...ja olihan siellä karpaloita.

                                                 Ja jotain outoja suokasveja?

                                       

                                                Kivan hyllyväistä tuo lammen ranta.

                                       Ei kannata kauan seisoskella samoissa jalkain sijoissa,

                                       eikä kyykkien poimia ...pylly alkaa kastua...

                                                                Eväsreppu...

                                          Että oli hyvvää kahvia ja eväsleipää,

                                          vielä jaksaa tovin marjoja keräillä...    

                                          Ja kunnon erästelijällä on oltava puukko,

                                          tiijä, jos vaikka tarvihteis...  😏