keskiviikko 10. tammikuuta 2018

                                                    Sairaskertomus, Nilkka, Osa2
   Maanantaiaamuna KYS:aan operoitavaksi. Alkurutiinien jälkeen traumaosastolle odottelemaan leikkausta. Koko päivä vedellä ja parasetamolilla...nälkä...
   Kahdeksan maissa illalla minut kärrätään saliin.
    Nilkkaoperaatiot hoidetaan nykyisin selkäydinpuudutuksella.mutta se ei nyt ihan onnistunut. Onneksi? Olisiko ollut mukava kuunnella, kun nilkkaluita poraillaan ja vasaroidaan...
    Sattuiko se neula väärään nikamanväliin, vai muutenko aineet karkasi liian ylös? "Halvaantui" pallea, en voinut hengittää...Äkkiä sain happimaskin naamalleni ja näin kuinka kanyyliin ruutattiin "unimaitoa". Seuraava havainto tästä maailmasta onkin aamuyöltä heräämöstä.
   Luut oli kasailtu "anteriorisesti viedyillä ruuveilla" ja "lateraalipuoli levytetty".... Antoivat kuvan oikein muistoksi.
   Aamulla sain jo ruokaakin: sammiollinen harmaata puuroa (en koskenutkaan), keitetty muna ja muutama suolakurkkuviipale. Ensin ei tahtonut löytyä gluteenitonta leipääkään. Sokerisoppaa ja sokerijugurttia en huolinut. Jostain kaivoivat maustamattoman viilipurkin...
   Kahvi oli ihan hyvää, ja leivän löydyttyä tilsin siihen kaksi palasta oivariinia, muuta leivänpäällystä kun ei ollut...
   Päivemmällä jalka kipsattiin ja luvattiin lähteä kotiin! Täällä ei joutavia makuuteta.
   Seuraavat kolme viikkoa onkin kipsikinttu ilmassa koikkelehtimista....very funny...     =D

maanantai 8. tammikuuta 2018

                                             Sairaskertomus, Nilkka, Osa1. 
   Joulukuun alussa lähdettiin Ouluun viikonlopuksi. Ja heti perjantai-iltana liukastelin jäätiköllä, ja "nyrjäytin" nilkkani. Ensiavun: kolmen K:n ja panacodin voimin aamuun ja Mehiläiseen hoitoon. Onneksi on se vakuutus... Ja lääkäri kehui ensiavun olleen mallikasta!
   Siellä toimittiin ripeästi: kolmessa vartissa lääkäri, röntgen, ja erikoislääkärin konsultaatio Töölöstä käsin. Pari operoitavaa murtumaa löytyi, lähete OYS:aan.
   Sairaalaan ilmoittautuessa sain rannekkeen, "jolla pääsee kaikkiin laitteisiin". Pääsinkin "kartiokeilatomografiakuvaukseen", jossa paljastui lisää vaurioita.
   Jalka kipsattiin, määrättiin tuhdit särkylääkkeet ja lähete maanantaille omaan sairaalaan operoitavaksi.
Kyynärsauvoilla kävely on kyllä ihan kamalaa koikkelehtimista. Kädet ja selkä tykkää...
   Ensitöikseni piti virkata jättikokoinen sukkatöppönen varpaita lämmittämään....    =D
                                             ...to be continued....

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

    Uusi vuosi aluillaan, sähkökatkojen sävyttämänä. On viritelty aggregaattia ja lyhyen katkon toiveissa kannettu iso kattilallinen lunta jääkaappiin... ja sitähän nyt riittää... Pakastimet saa olla aukomatta...
    Uuvenvuojenluppauksia ei toinna tehä, eihän niitä kukkaan pysty kuitenkaan oikeesti pitämään.
   Työkuviothan meni männävuonna melkein yhtä hyvin, kuin edellisenä. Ennätin sentään haastattelussa käydä... Se kuntoutusfiasko olikin sitten ihan oma juttunsa...
    Saappas nähä, minkälaisia "kuvioita" tämä vuosi tarjoilee....     =D

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

     Ei ole vuodet veljeksiä, ei. Joku vuosi sitten, ei vielä tammikuun alussa ollut lunta lainkaan. Nyt sitten hukutaan hankeen...
      Ihan yliarvostettua, tuo maisemien katselu kuistin ikkunasta... Eikä sekään pidä enää paikkaansa, ettei pihlaja kahta taakkaa kanna. Tänä talvena on molempia, marjoja ja lunta...
    Hyvää Uutta Vuotta kaikille, myös sinne "maille vierahille"... kun näyttää sieltäkin joku sepustuksiani selailleen...   =D

perjantai 29. joulukuuta 2017

    Taas on lehdet ja nettipalstat täynnä vinkkejä, miten hyödynnät jouluruokien jämät... Mutta kun ei hamstraa sitä evästä mahdottomia määriä, ei sitäkään ongelmaa ole.
    Meillä jäi vaan gluteenitonta rahkavoitaikinaa pikku "nökkönen" jääkaappiin. Siitäpä näpertelin pikkusuolaisia kinkku-sipuli-juusto-paprika-täytteisiä "piirasia". Ja ihan kohta päästään uudenvuoden "perinneruokien", perunasalaatin ja nakkien kimppuun...   =D

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

     Joulu - siinähän se taas mennä vilahti. Meille on kehittynyt uusi jouluperinne, ettei juuri mitään laitella etukäteen...
    Miniä toi joulutähden jo edellisviikonloppuna, toinen miniä oli askarrellut lasipurkeista tuikkulyhtyjä. Siinäpä meidän joulukoristeet.

     Piparimuffineja (vai muffinseja vai savolaisittain muhvineja?) leivottiin viime viikolla . Aatonaattona tyttären kanssa väkerrettiin torttuja. Ja keiteltiin lantut ja porkkanat.
     Aattona tehtiin rosollia ja paisteltiin laatikot. Suoraan uunista joulupöytään. Sekä quornikinkkupökäle, joka oli ihan hyvää. "Lauantaimakkaramainen" koostumus... Kinkku oli taas valmiina viipaleina. Isäntä tietysti kastikemestarina...
                                Ja jouluna pitää syödä koko vuoden suklaakiintiö täyteen.
    2000 palan palapeli jäi "vähän" kesken, ei joutaneet jouluvieraat niin kauan viipymään. Katsotaan, saanko kasattua valmiiksi, hieman kyllä eppäilyttää....   =D

perjantai 22. joulukuuta 2017

                   Juu, pelleilin kerran tuommosen ruuvikiskon kansa, ei ois kannattanu...
                ...asensivat KYSissä sitten samanlaista minun nilikkaan...Nyt tulloo luja...
                 Kyllä se siitä, lääkkeet on ollu hyvät...ja päivät alakaa jo jatkumaan.Valoa kohti...  =D