On se heti mukavamman näköstä, kun tullee lunta...

                                                   Ei oo ihan niin synkän näköistä...

                                           Siinä ei oo ollu pupujussilla kiire minnekkään... 

   Mulle meinas eilen tulla kiire... olin kävelemässä tuossa Suolammen kohalla, niin alako kuulua kovin kummallinen haukkuminen. Kumea matala ääni, murahtelua ja outoo ulvahtelua, ärinätä. Ei mikkään pikku metästyskoira sillai hauku. Siinä tiirailin äänen suuntaan ja kas kummaa, lammen rannalla juoksi iso hallava koiraeläin... Ei saakeli, sehän oli susi!

  Joo, pihaan päästyä googlailin ja selvisi, että kyllä myös susi haukkuu... Ääninäytettä en mistään löytänyt. Ja susi liikkuu ja saalistaa myös päivällä. 

  No, eipä se kuitenkaan minun vauhtia hijastanu, ihan samalla tavalla kävin lenkilläni tännäänkii, kuullostelin kyllä, josko sitä taas kuulis jottain jännää...

   "Jos maailmassa vain ois kahva"... Tuosta kun vääntäs, ni mänisköhän tuo maalimanmeno pikkusen paremmaks...

    Tännään ollu meleko märkä keli. Uutta lunta oli satanu kymmenkunta senttiä, juuttaan painavata... Vettä tippua lökkäsöö puista ja räystäiltä. Pari astetta oli lämpimän puolella.

  Nuissa kuvissa ei oo kukkaan kuseksinu puhtaalle hangelle, lepät ne on nuin pahasiivosia.  😊

    Joo, ihan hyvillä mielin minä nousen aamun ensmäiselle kahvikupposelle. Muuten ulukonäkö suattaa olla tuommonen....

   Aijai... ihan katoin, että on oravaraukka jääny auton alle ja ojaan kimmonnu.... Likempätä se kyllä näytti vaan hesburgerin eväspussilta. Oli siinä pistelty pari ateriata, isot juomatkii oli just siihen loppunu. Jäläkiruuvaks oli suklaapatukat syöty.

    On se kumma, miten ne roskat sitte sattuu ihan vahingossa puttoomaan auton ikkunasta...

 

                                Postilaatikko vähä yrmeenä, kun ei taaskaan tullu mittään....

 

                                                             Melekonen vänkyrä tuokii...

                                                           Osmankäämi puolipukkeisena.

                         Hmmm... jos hoitaa välttämättömät ihmiskontaktit heti maanantaina,

                                          saa olla loppuviikon ihan rauhassa...        😁

   Joo, aina oon kammonnu kaikkee ryhmäytymistä ja väkisin leikkimistä outojen ihmisten kansa...

   (Outo tarkottaa tässä yhteyvessä vierasta tai tuntematonta) Ite saatan olla se "outo".... 😜

                                               Aamuaurinko lämmittää pakkasaamuna?

                                Laho koivuvanhus köllähtäny lahon latovanhuksen kylkeen.

       Ei ollu lunta kuusikossa... Joku helmipöllö oli jo toissailtana niin keväisissä tunnelmissa, että puputteli pimmeellä soidinlaulujansa pihapuissa. Hauskalta kuullosti...

     Vaan jäätä on piisannu... Kun sateli pikkusen lunta jään päälle, eipä ylettäny enää nastat jäähän asti. Toissapäivänä luistelin puolivälliin autotallille päin ja palasin hissukseen takasi. On sitä parempatakii keliä ulukoilla... Eilen mänikii valosa päivä kylästellessä enon luona ja marketissa haahuillessa evästä katellessa.

   Pittää se tännään kokkeilla, mitenkä se ulukoilu luistaa... vai luistaako liiannii hyvin... 

                                                   Kuurankukkia postilootan kylessä.

    Siinäpä käyrää ja tilastoa teollisuuden ja fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Suomi on tuossa alarivillä... Yks kärpäsenpaska koko maaliman mittakaavassa...

                Minusta tuo näyttää kyllä Krista Kiurun käden ojennukselta köyhälle kansalle...

                           Mutta, kaikesta maailman hälinästä ja vouhotuksista huolimatta.....

                                                                        🙏

 

                                                  Pikkurosvokki ja kalkkiviuhukki.

   Yli 600 hämähäkkiä sai uuvet nimet, yllä pari hauskaa esimerkkiä. Onhan siellä hypykkiä ja raitulia,  ristikkiä ja monta monituista muuta.

        On se luonto ihmeellinen... Viimepäivinä ollu "Tapion riihen puintia", kaikki irtonainen karistellaan tuulen kansa alas puista. 

   Ja liukasta on, tai luikasta, sannoo savolainen. Ei pysy raiteen kohalla tolopillaan, parempi kulukee lumusta myöten.

   Maantie hyvin hiekotettu, ihan hyvä kävellä.... kuhan sinne asti vain seleviää...

    Näitä helemiäispiliviä tässä ollunna. Ne on jossain kolomenkymmenen kilometrin korkeuvessa. Syntyy just tämmösellä lauhalla ilimalla, kun se lämmin ilima nousoo nuin korkeelle. Siellä on jottain kaheksankymmentä astetta pakkasta, meleko holotna.

    Ja tämä juutas se tuhhoo sitä otsonikerrosta... Vaikka ei siitä nyt kukkaan oo ollu huolissaan, kun keksittiin se ilimastonmuutos, ni kaikki muu on unehtunu.

                                              No, pittäähän se olla oma päivä jokkaiselle...

                                                 Perreen mustille lampaillekkii.

                                                   Ufo oli tippunu tienposkeen...

                                                           ...Minne tuuli kuljettaa...

                                       Ei oo paljo lunta sänkipellolla, metissä ei senkään vertoo...

                                                      Siitä se Elvis on taas tassutellu.

                              Nyt on kyllä niin jäistä, ettei jää elukoista minkäänlaista jäläkee.

                                                                               😀

   Joo, ei se oo sama laki kaikille... Meillä Savossa eräs linja-autoilija teki sammaa hommaa ja selevis ihan vain piänsilityksellä. Kaikki rikkeet on anteeksannettu... 

   Entäs tämä... mitenkä nyt meijän lantalappalaisten käypi? Ollaanko rasisteja vai rasismin uhreja? Omitaanko jottain vierasta kulttuuria? Että pittääkö ruveta nimmee vaihtammaan. ..  

   Kovin on ollu kevväistä ilimoo, aurinko paistaa ja pikkusen lämpimän puolella... Vaan liukkaaks mäni. Eilen kokkeilin icebugilla kävellä, kovin oli kovat ja jäykät huopikkaihin ja paljasjalakakenkiin jäläkeen. Tännään sitte ähräsin ne irtoremelit paljasjalakakenkiin. Vähähän ne nastat tuntuu pohjan läpi jalakapohjaan, vaan parempi kuitennii...

                                              Hangen pintakii somasti jäässä, ihan kiiltellöö...

       Nämä ne on kivoja, vaikka eikös se oo joku vika tai sienitauti vai mikä se olikaan...

                                                                        😊
 

    Jäljestäjä taas liikkeellä... Tämä on ollu varmaan kettu. Pienehköt tassunjälet, isommat kun jollain supikoiralla. Ja soma kakka, hieman karvainen...

                                                           Kuura on vaan niin kaunista...

                                               Monennäköstä pilivee oli eilisen taivaalla...

                                                              Kuu kuusikon latvustossa...

                                               Ei tuo oikein tarttunu kameran linssiin.

                                                      Tänä aamuna tämmöstä...

    ...ihan tuossa kohalla, oli tullu tien takkaa kuusikosta, käyny maantiellä ja palannu takasi...

      Jos ois jatkanu suoraan tien yli, pihhaan ois tullu...

                 Niin, että susihan se on ollu. Ei muilla oo nuin isot tassut ja pitkä askel...

                                                Pyyt juoksentellee myös hangella...

   Joo, ei vielä aurinko ylettäny paistamaan muualle, kun puijen latvuksiin. Pakkastakkii oli kakskymmentä. Mukava ilima oli, ei tasanen pakkanen oo ollenkaan niin paha, kun se juuttaan vinkka.                                                                           😊

   
 

    On kyllä ollu hirveen mukavata ilimoo näin alakuvuonna. Viime vuonna oli ne kolomenkymmenen asteen pakkaset... nyt männään siinä kymmenen asteen tietämillä. Mukava ulukoilla...

   Joo, hassuja hommia oon kyllä tehny... Multa kun aina kalsarissa tahtoo reisiin kohalta se sauma rispaantua, ni oon ommella surrauttanu sinne ehyttä kaistaletta...  En tuosta kehtoo kuvia laitella, housuin perspuolista... Mutta nytpä mulla on taas kalsonkia tälle talavee...

   Tai, vois varmaan ostoo uuvetkii...

   Nuita kuusentaimia ihhailen kulukiissani, siinä tulloo kommeeta tukkipuuta - muutaman vuoskymmenen päästä.

                                                Liruttelin viimesetkii öljytipat pannuun...

                                        Haa, tuollakii kiven alla joku mörrimöykky asustelloo...

                                     Kauriin jäläkiä on nyt ilimestyny enempi ku ikinä.

                                                               Iiiik, mikä sarvipää...

                                              No, eipä nuita oo näkyny ennää vuoskausiin...

                                                                            😉
 

 

                                                                  Toukkauutisia...

                                                     Hmmm... mikähän tästä tullee?

    Se nyt selvis, ettei ainakaan porkkanakärpänen! Sen toukka on vain sentin mittainen, ja itse kärpänenkin onnettoman pieni. 

   Olen yrittänyt googlailla, ei ihan vielä varmuutta mikä on lajiltansa. Joku sittisontiainen tai kärsäkuonokas tai jokumuusellainen....

  Sen opin, että toukka luo "nahkaansa" muutamia kertoja, joku toukka voi elellä useita vuosia, ennenkun valmistuu joksikin ...

   Tämä Pötkö on luonut nahkansa pariin otteeseen, on pötkötellut muutaman päivän paperin sisässä. Luulin sen jo heittäneen henkensä, kun ei liikkunut. 

  Ja on kasvanut pari senttiä pituutta... Annoin sille uutta pehmoista kosteaa talouspaperia ja tuoretta salaattia. Pitää seuraavaksi vaihtaa uusi porkkanakin hälle. 

   Ihan kiva ja helppo lemmikki. Toivottavasti ei mikään eläinsuojelutaho kiinnostu, että hällä on huonot oltavat ja liian vähän tilaa ja kehnot eväät....             😁