Sitä piti tässä kevväällä syyvä leikkelettä vähä topakammin. Mikäs siinnä, hyviähän nuo Snellmanin lihat on. Ihan parraita, ite asiassa. Oli semmonen kampanja, kymmenellä koodilla suapi mukin. Ahneeks herettiin, myö haluttiin kummallekkii oma. Ja miniältä suatiin vielä kaks leimoo. Lupasin, että suapi juuva käyvessään näistä mukista.

           Onhan nuo ihan laatuposliinia, Arabiata. Ja tuo kylen maisema on niin mainio.

   Viime kevväänä oli nakkipaketissa sama homma. Sillon jäi kahteen... ei niin paljo nakittanu. Jäi muki suamata, ihan meinas harmittoo. Van nyt ei harmita.      =D

     Helmin ulkoilutus on kauniina, joutilaana kesäpäivänä melko mukavaa puuhaa. Nyt ei ole sellainen päivä: puolenkymmentä astetta lämmintä ja sataa vettä.
     Ihan ensimmäisillä reissuilla Helmiltä rapsahti ketjut poikki. Onneksi en ollut kaukana...

     Nyt hällä on uudet kettingit, ja matka jatkuu. Ja kun ei vauhtia ole liikaa, ennättää näkemään vaikka mitä - ja haistamaan.
    Viime reissulla ihan henkeen kävi tuomien kukinta ja pelloille ajettu kykkiliete. 

    Täytyykin muistaa astmalääke mukaan ja vesipullo. Saa huuhtoa hiekkatiellä autojen nostattaman pölyn suustansa.

    Ajellessani olen profiloinut tuon tienvarsien roskaajan : Polttaa LM- savukkeita, syö Mynthonia ja Skyria. Ryypiskelee olutta ja vattusoppaa....

    Siis, keski-iän ylittänyt mieshenkilö. Käyttää lippalakkia ja ajaa vanhalla Hiacella....  
Älköön tästä Hiace-miehet loukkaantuko, tai jos omatunto jollain alkaa kolkuttaa, niin vie ne roskat kiltisti sinne mihin ne kuuluukin.     =D

                                              

                                   Kotoilua

     

    Korvasieniaika parhaimmillaan. Kastikkeen tein, syöntiin en osallistunut.

                          Valkovuokot hyvin levinneet,

                            joku jo nurmikon puolelle.

                      Valakolyökit kasvaa ihan järestään.

             ...näistä tulee aina mieleen... Marko Hietala....

                                Potunkylyvökaveri.

     Korkkasin (no en kyllä omin voimin auki saanut) tuliaisviinini lauantaiehtoona. Tuoksu hedelmäinen, suihkusaippuainen.... ja niin oli makukin.....   =D

                                          Lomajuttuja

   Hotellista ajattelin... Olihan se "luxus", viiden tähden spa. Oma valintamme oli Captain Stavros Nidrin keskustassa. Mutta sepä ei vielä auennutkaan, joten jouduimme vaihtamaan.
   Apollo-matkat antoi kolme vaihtoehtoa. Yksi Pargassa, (ei kiitos, siellä ollaan jo käyty), toinen vielä vaatimattomampi, ilman aamiaista. (Ei kiitos). Sitten jäi tämä Porto Galini.
   Kaukana kaikesta, keskellä eimitään...noin 4 kilometriä kylästä.  
Mehän ei tarvita hotellia kuin nukkumiseen, peseytymiseen ja aamupala on plussaa...
   Olihan tämä monta monituista satasta kalliimpi, mutta ei sitä tietenkään tarvinnut maksaa... 
Aamupala oli "American Style", ja ihan liian kanssa kaikenlaista evästä. Paitsi meille viljavammaisille... Riisikakkuja. No, eipähän nuita herkkuleivonnaisia ja jälkiruokia syödä kotonakaan... Onni on omat leipäset. 
   Ei käyty kylpylähoidoissa, ei makoiltu altaalla. Eikä käytetty huonepalvelua, eikä illastettu hotellin buffetissa. Ei harrastettu tarjolla olevia sisäpeli- ja liikunta-aktiviteetteja. 
   Käveltiin kylille, ihmisten ilmoille ja ajeltiin bussilla (se oli halpaa lystiä). Ja työllistettiin paikallisia taksikuskeja.

                                         Saavuttu kohteeseen, asumuksen alakerta.

                                                           Yläkerta ja parveke.

                                        Vinttikamari toimi pukeutumishuoneena.

                                                            Päärakennus

                                                 Yöllisiä kulkijoita...

                                                 Hotellia rannalta päin.

                                                  Veneretkiäkin järjestetään

                                      Ihan vasemmalla päätyhuoneistossa majailtiin.

                                        Hotellikompleksi ylhäältä tieltä nähtynä.

                                                          Aurinkoenergiaa...

                                                  Rappuja rannalta respan aulaan.

    Tohvelit oli tosi tarpeelliset. Talven jäljiltä marmorilattia oli hiton hyytävä...   =D

                  Kreikanreissun ruokakokemuksia

   Kyllähän sitä viikon jaksaa, vaikka välillä on sopivan ruuan metsästys rasittavaa. Ei Nidrissä ainakaan vielä kaikille ole selvää, mitä tarkoittaa glutfree. Yhdessä ravintolassa näkyi olevan selvät symbolit listassa. Ja vehnäjauhoilla saostetaan melko yllättävätkin eväät. Ja sitten se vähättely, että etkö halua syödä viljaa.... v...u, kun se ei ole halusta kiinni... ja sen jopa sanoin kyseiselle tarjoilijalle...

                                           Lefkadan hedelmäkaupan runsautta

                                           "Imellusta", sannoo savolainen...

                                           Sopivan kokoinen annos possua ja riisiä.

      Epämääräinen sieniyllätys. Nostelin sienet siististi sivuun ja toivoin, ettei ole liikaa jäämiä soossissa... Mikron kilahtelu keittiöstä vei myös osan ruokanautinnosta.

    Tämä se vasta yllätys oli. Lamb kleftiko, potkaluusta tehtynä, ja pelkkää pottua seassa... noh, onhan sekin kasvis tahi vihannes...

                                   VHH- stifado. Kokilla ei sattunut olemaan sitä riisiä...

                                        ...taisi olla vain giuvetsiin jyvämakaroneja.

                                          "Sateenkaari"-baarissa paras viinitarjoilu...

                                                  ...ja jälkiruokalasilliset...

      Nyt ei mikro kilahdellut. Chicken souvlaki with bacon... ja on riisiä ja uuniperuna... Alkupalaksi syötiin sitä kreikansalaattia, se on aina hyvä ja varma valinta... 
      Ja lomatarinat jatkuu taas pikapuolin...    Kun ei tässä nyt paljon oikeisiin hommiin tokene. Eilen korvasienireissulta palatessa noukin karkkipaperin tienposkesta viedäkseni sen roskikseen..... siinäpä kumartuessa selkä napsahti, ja tässä sitä nyt hieman kierossa köntätään ja panacodia popsitaan... Eikä edes yhtään sientä sillä reissulla löytynyt...        =D

    Matkailu avartaa... kevät Kreikassa. Onpahan koettu toukokuinen Lefkas, sateineen ja paisteineen, kylmine tuulineen ja liki hellepäivineen. Kaikenlaista keliä viikkoon mahtui.

                 Osa hotelleista vielä talviteloillaan, joutuu vaihtamaan majoitusta.

                                                  Yövieraitakin saattaapi tulla...

                                          Kummia härpäkkeitä vessaosastolla...

                                              Lefkadan papan kotimuseo

         Swarovskin kristalleilla koristeltu vesihanan kahva, ei näkynyt hintalappua...

                                                     Kumpaanka suuntaan?

                                                           Pyykkipäivä

                                                    Löytöretkeilijät vauhdissa...

               Tätä eppäiltiin jo vainaaksi, ku ihan raatona makasi koko päivän...
...ja tarina jatkuu pian, yhtä hullunkurisissa merkeissä.         =D

     Sieltäpä ne toukat lähti ryömimään pesästänsä... kuinkahan niijen kävi, kun ilma jäähtyi?

    Surullisesti päättyi sakusammakon kosiomatka. Monta oli muutakin lajitoveriansa asfalttiin liiskautunut. Jospa edes joku pääsi lammelle asti.

                                            Eilen aamulla oli lunta tämän verran.

                                                   Linnut kaivaa evästä hangen alta.

              Ihan talvikelin lykkäs, juuri tätä ajatellen, ei ole vielä kesäkumit autossa...

                                                  Sinne hautautui sipulinvarret...

                                                             Pelottava ilmestys...                      

                                                      Täytyykin muistaa...    =D