Välillä pittää katella latvuksiakii, hirmu nättinä nuo kuuset.

    Tuomi ennätti jo melekein kukkia, kun oli sajepäiviä, ja kaupunkipäiviä ja saamattomuuspäiviä ja mitäpä näitä nyt onkaan...hijasteita....

                                          Vaan miten äkkiä se taas luonto puhkes kukkaan...

          No, sehän on vain voikukka... mutta miten taitavasti senkii terälehet on järjestetty...

           Pottu. Viikossa tuli taas muutama pikku taimi. Mukava senkii kasvua on seurata. 

                                               Jottain sieniäkkii näkkyy nousovan.

    Tässä oli vaahtera. Jostain syystä se piti kuatoo... Sieltä nousoo uusia vesoja kannosta, kauankohan ne suapi siinä olla...

    Mitä ihmettä. Meillä lentellöö piäskysiä. Ihan usseempia, ja lauleloovat niin somasti. Oiskoon nuo pesäntekomielellä liikkeellä. Ei niitä oo näkyny vuoskymmeniin tällä tontilla.

          Tämmon joku kantojäärä. On niin paljo polttopuuta, että tuommoset elukatkii alakaa viihtyä.

    Kävin tervehtimässä nuapurin lehmäsiä. Kysyin, että eikö ookkii mukava päästä laitumelle, ni yks heti vastas, että JOOO... 

   Tätä sammaa kohtaa oon kuvannu vähä eri vuojenaikna. Tämmon nyt kesäkuun tilanne.

 

    Minä jäin koukkuun, Rantahotelliin. Areenasta löyty, kymmenen kautta sitä näkkyy olovan, kuuvennessa oon mänössä. Aika hupasata, ovet paukkuu ja ylinäyteltyjä hahmoja, mutta hauskaa ajanvietettä...            😊