On se ollu jännä päivä... Kerron siitä sitte vähä myöhemmin jahka kokkoilen ensin ajatuksiani...

    Mutta tämä, näin kuvan pyihkeestä, jossa luki "kädet, ei perse". Siitä se ajatus sitten lähti, isosta pyihkeestä on ollu koko kevvään tuloillaan lauveliinoja... Nyt tästä ainakii tuli meleko hauska... Jospa se ei kovin roukistele persiistä...😁

   Sehän on perinteinen Tuska-viikonloppu. Kahtelin just videoita paikanpiältä. Ja kylläpä ihan tarpeeks alako rasittoo se väenpaljouven kahtominen...

   Tämä on nyt varmaan se "käty"- viikonloppu.... mullon ihan omat bileet...otin tuossa pikku panadoolin illan viihykkeeks...

                      Tätä naapuruston rakennusten kohtaloo käyn aina välillä kahtelemassa...

                                                         On se kaunista, Suomen suvi.

    No rupeshan se syrreenikkiin kukkimmaan. Ja tuoksuukii niin makkeelle. Vaan makkeelle maistuu pikkujänikselle meijän terassin ovi tai kynnyspuu. Nyttii ihan päivällä alako kuulummaan melekonen rouskutus, ni siinähän se jyrsi oven alla... Ja sitte kompastu raukka rappusella olovaan kivenmurikkaan.     Mulla ku näitä kivikokoelmia on vähä siellä sun tiällä...

   Ja siitä orvokista on melekein kaikki kuivanneet kukat syöty...

                                                                    Sinne ja takasin...

                                    Onneks on sentään jottain pysyväistä tässä mualimassa....   😊

    Hassu kuva, vaan oli hassu tilannekkii. Sunnuntaiaamuna kuullostelin, että näinkö aikasin se on puolisokkii jo jalakeilla... Vaan eipä ollukkaan, ääni kuulukii kuistin suunnalta. 

   Siinähän oli kaksi pikkupupua aamupalalla. Toinen napsi pystyyn kuolleesta orvokista kukkia, toinen jyrsi oven tai kynnyksen kanttia. Koputtelin varovasti oven ikkunaan, ei ne siitä mittään välittäneet...  

  Sitte yritin hilijaa aukasta toista ovvee, että montako niitä oikein onkaan... Sitten hyö kipasivat matkoihinsa.

   No, tänä aamuna istuskelin kahvikuppini kansa rappusella, villapeittoon kiäriytynneenä, oli sen verran viliponen ilima... Niin alako pikkunen kupsehtiminen kuulua, ja eikös siihen minun viereen tullu se jäniksen poikanen töllistelemmään. 

   Pikkusen liikahin, ni säikähti raukka ja lähti karkuun. Nuo suattaa tulla vaikka sisälle, kun sattuu ovet olemaan auki...

   Koiranputki tai joku vuohenputki. Niin kommeena kukkii. Horisontti on suorassa, tuo vanaha aitta alakaa vain kallistua...

                                                              Valakeeta syrreeniä.

    Siesta. Äkkiä yritin kävellä hanttuuttoo, etteivät nouse kaikki ja työnny siihen ohuen langan taakse...

Ei nuo onneks nyt välittäny mittään.

                                                       Ihana villi niitty, vai keto...

                                                   Niin monenlaista kukkaa pukkaa.... 

                                         Hei kaveri, kohta sinnäi oot samanlainen kalju pallukka...

                                             Kuusessakkii jo näin isot kävyt...           😊

 

                                                                  Juhannusta...

                                                 On ainakii yks pihlajaperhonen...

    Tämä se on jännä. Pensasangervo, kummasti kasvaa kuusen suojissa, kukintoja näkkyy monen metrin korkeuvessa.

                          Puna-ailakkia ja harakankukkia joka paikka täynnä... hienoja ovat.

                  Saapastelin tuonne laaniin, metän laitaan... Pitemmälle en päässykkään...

   Rouva Punakylkirastas oli eri mieltä. Huuteli tuolta kuusesta ja sitten hyökkäili päälle. En kehannu häiritä enempi, pallailin takasin... Antaa hänen pesiä rauhassa.

                                                  Ai miten tomera vaahtera tulloo...

                                                   Ei oo vielä kuoleunu miun kesäkukat...  

       Ja sekkii syrreeni alakaa kohta kukkia, olikoon se tavallista hittaammalla tänä suvena....

                                                                         😊

 

                                                                 Kesä...

     Joo, ja helteestä ja auringosta varotellaan, jos lämpötila lähentellee pariakymmentä...

                       Hmmm... kukahan se syyvä napsii nuita voikukkia?  Oiskoon se jänis...

                                                                 Kullerot

                                                        Kurenpolovet

                                  Tämä ei ole tavallinen kissankäpälä, vaan kollikissankäpälä.

                                             Näin kertoi suuri tietäjä, tekoäly.

                                                            Ai mahoton tuota vihreyttä....

                                             Yks perhonennii maltto oottaa, että sain kuvan...

                              Kohta ne alakaa taas listimmään näitä kaunottaria ihan urakalla...

                      Ei nuita näillä korkeuksilla vielä riesaks asti oo...        😉

 

                                                              Höpsö Hamsteri....

    Joo-o, eilen kävin kirpputorilla.... Aatelkaas nyt, ikivanha lapikkaan lesti eurolla, sillä on monet kippurakärkiset naulailtu. Lasikulho puolellatoista.... Eihän niitä nyt voi jättää...

   No, tänään sitten rompepäivä, ja siellähän sitä on tarpeellista tavaraa... Ihan aitoja Lomonosovin minikokoisia kissanpentuja. Pitäähän niille uusi hyvä koti löytää... mistä sitten se löytyykään, jääköön vielä kertomatta.

                 Aina on tilaa yhdelle... Arabian piippuleimainen retanekka. Ihan pakko...

   Vanha puolalainen leikkuukauta, kaksi euroo. Vanhantavaran nettikaupassa näkyi maksavan 28 euroo. Ei huono ostos ollenkaan. Kyllä sillekin on justjajust tilaa seinällä...

                                                        Pihalla kukkii ja tuoksuu...

   Voi miun porkkanat... tuommonen ryväs oli itäny, puolet siemenistä ei taija ittää ollenkaan....

                                Jos kaik männöö hyvin, syssymmällä syyvään kyssäkaalia...

                                                   Potut ainakii hyvin vartta työntää...

                                                       Valkosipuliviidakko...        😊

 

                                 Villiä melskettä, helinää helskettä.... 

    Oikeestihhan tuo taitaa olla joululaulusta, vaan paljon paremmin soppii kessään ja kesäkarkeloihin...

    Semmonen viikonloppu oli taas meillä, oli oma klaani ja monet ystävät koolla. Ja sää suosi, lauantaina aamupäivästä vähä ripsi vettä, vaan iltaan männessä selekeni. Eikä ollu ees kylymäkään. Ihan normaali kesäkeli. 

   Joo, mulla taas kesti pari päivää pallautua. Hauskuuvestakkii....😅

                                        Mutta siinäpä ois hyväpalakkanen virka naisihmiselle.

                                                      Näitä oon jo kaivannu pihapiiriin...

                                                                Kullerot...

                         ...ja kielot. Jokkainen kukkii vuorollaan, ihan kohta pihapihlajatkii kukassa,

                           vaan syrreenit näyttää, ettei tule yhtään kukkaa... Mikähän kumma niille on tullunna?

                                                                     😐

                              Välillä pittää katella latvuksiakii, hirmu nättinä nuo kuuset.

    Tuomi ennätti jo melekein kukkia, kun oli sajepäiviä, ja kaupunkipäiviä ja saamattomuuspäiviä ja mitäpä näitä nyt onkaan...hijasteita....

                                          Vaan miten äkkiä se taas luonto puhkes kukkaan...

          No, sehän on vain voikukka... mutta miten taitavasti senkii terälehet on järjestetty...

           Pottu. Viikossa tuli taas muutama pikku taimi. Mukava senkii kasvua on seurata. 

                                               Jottain sieniäkkii näkkyy nousovan.

    Tässä oli vaahtera. Jostain syystä se piti kuatoo... Sieltä nousoo uusia vesoja kannosta, kauankohan ne suapi siinä olla...

    Mitä ihmettä. Meillä lentellöö piäskysiä. Ihan usseempia, ja lauleloovat niin somasti. Oiskoon nuo pesäntekomielellä liikkeellä. Ei niitä oo näkyny vuoskymmeniin tällä tontilla.

          Tämmon joku kantojäärä. On niin paljo polttopuuta, että tuommoset elukatkii alakaa viihtyä.

    Kävin tervehtimässä nuapurin lehmäsiä. Kysyin, että eikö ookkii mukava päästä laitumelle, ni yks heti vastas, että JOOO... 

   Tätä sammaa kohtaa oon kuvannu vähä eri vuojenaikna. Tämmon nyt kesäkuun tilanne.

 

    Minä jäin koukkuun, Rantahotelliin. Areenasta löyty, kymmenen kautta sitä näkkyy olovan, kuuvennessa oon mänössä. Aika hupasata, ovet paukkuu ja ylinäyteltyjä hahmoja, mutta hauskaa ajanvietettä...            😊