Saapastelua... Kappas, jonku hevonen juuttunu risukkoon...

                                          Voi, että oli makkeita karpaloita lammen rannalla...

                                                  Pikkusen jo sullaa puron suulla.

                                On siitä jonku kerran kuulunu joutsenten ääntä, nyt ei näkyny.

    Ja siihen oli välttämättä päästävä. Siirsin ensin Lomonosovin Nallen turvaan, sitten viherkasvit sivuun. Neulepuikotkin sai väistyä... Nyt on hyvä tarkkailupaikka...

                                                    Hmmm... kärpänenkö siellä lentelee...

                                                               Onpas täällä paljon lintuja...

    No hups, mihin se punainen peltipurkki hävisi.... Viisas on hän, aiemmin istui viereisen kaapin päällä lasikipossa, ja varovasti ohitti Arabian kannun ja muut kipot ja purnukat...  

    Joo, ja eipä paljon perusta kumpikaan kissa niistä pöydänjalkavirityksistä....    😀😽