Tännään, huhtikuun viimesenä päivänä on aurinko paistellu, mutta ilimanhenki on pohjosesta. Tai luoteelta. Jostain Siperiasta... Kylymältä kantilta kuitennii.

   Että tätä lystiä, yöpakkasinneen, on sitte luvassa seuroovat kolome viikkoo.

   Ennen sanottiin, että kun kuu roikkuu kynsistään, ni tuisku tulloo....

                                           Kyllä Linkola oli oikeessa meleko monessa asiassa.

    Joo, meillä kuitennii siirryttiin kesäkauteen. Ulukosaunassa jo kylyvettiin ja syötiin ulukona rillattua sianniskoo. Siihen piälle valakosipulivoita, ja pikkusen vihannesta. On siinä vuan lupsakka maku, hiilillä rillatussa lihassa...     😋

                                                     Noh, ei nyt ihan nuin... yönseutuna,

                                     iltayheksästä aamukuuteen oon kyllä tavottamattomissa....

                   Näitä ei oo paljo näkyny, mutta on meillä kuitennii kaks hirvee maisemissa...

                                                        Sanosinko, että suen sonta!

                                    Rapakko. Tänä aamunakkii oli seihtemän ja puoli astetta pakkasta.

                                                     On se, valakosipuli. Muutama ittää jo...

                                                         Narsissitkii nostaa jo piätäsä...

                                                             Haa, löysin fossiilin.... 

                                      No höh, taitaa olla vain viimekesänen jonku kukan kannikka....

                                                                  Ruttojuuri...

                                                                         Taimikkoo...

                                                    Ei oo ennää ku vähäsen....          😊
 

     Ihmettelyä.... Tämä on "Oikiaa" kotiruokaa... Kyllähän tässä ei muuta kotiruokaan viittaavaa ole, kuin että se tuodaan kotiovellesi. 

   Lisäaineita niin reilusti, että luvataan sen säilyvän puoli vuotta!!

   Ja kaiken kukkuraksi sisältää myös luunsiruja...

   Kyseessä siis butterchicken. Aatteleppa, jos tekisit sen kanakastikkeen ihan ite, ostasit vaan maustamatonta kanaa ja siihen puhtaat lisukkeet... 

    Entäs tämä. Mainitaan, että näin saat myös lapsille terveellistä kasvislisää.... Mutta mitä helvettiä: ei vehnäjauho ole mikään kasvisruoka! No, onhan tässä selluloosaa jatkona.... Niistähän se terveellinen ruoka tehdään.😡 

   Eikä ainesosissa mainita mitään siitä pinaatista, mikä tämän jauhopötkylän nimenä on. Huijausta sanon minä.

   Ihan vihaks pistää....     😖 
                                                                  

    Sattupa maanantaina, kun siivoilin kissanhiekkalaatikon ympärystä.... Jotenkii nyrjäytin olkapääni, en käsitä mitä tein.... Illan mittaan kipeyty niin, että piti ihan panadoli ottaa. Sitten sain nukuttua pari tuntia.

   Sitten valvoin toiset pari tuntia, ja nappasin toisen panadolin... Siinäpä se aamuyö suju, kuuvelta nousin haahuilemmaan... Hyvin toimi, kun ei yrittänykkään nostaa käsivartta. Kyynärpää kylkeen kiinni, ni ei tunnu missään... 

   Sitten tuli naamakirjaan kodinkoneliikkeen mainos, Pet Care, (taijokusemmonen.) Jotain tehoimuria lemmikkitalouteen se mainosti.... Tiesivät juuttaat, että imuroijessa se nyrjäytti ihtesä...

  Ja niin se vaan parani.... Joutessani aloin kahtoo puolalaista poliisisarjaa Maxilta. Nyt on tekstitys hyvinnii tarpeellinen. Ihan on jännä ja hyvä sarja. Vielä sitä on pari jaksoo jälellä.

                                                   Näin nätin orvokin sain pääsiäiskukaks...

               Hyvin se tarkenee pihalla seinän varressa, vaikka onkii vähä viileempi ilima.

                                                Että ossaakii olla valakeeta kivvee...

                                             Tuommoset ois pihassakkii kommeita....

  

                                                    Siinäpä rastas luritteli lemmenlaulujansa...

                                                       Kohta on syrreenissä lehet....

    Nuita mustiksia on mukava seurata, kovia ovat riehummaan. Syytäävät lehtiä ja risuja ja kaikkee mitä nokkaasa saavat... 😊🐦    

                                                                Pihametässä...

                                                                 kääpiä,

                                                                  vuokkoja,

                                                         hirmu aikasessa ovat...

                                                                          näsiä... 

                                              Ja taas tuli mieleen se "Keisarin uudet vaatteet"...

    Näijen kansa on männy rattosasti. Siinä rapuja aamupalaksi, välillä seitiä ja pussiruokaa ja nappuloita. Kyllä näkkyy maistuvan... Sitten jaksaa riehua matot rullalle ja hortonoomi myllää parit ruukkukasvit....

 

                                                    Voihan kissansilimät...       😼😻

                                  Saapastelua... Kappas, jonku hevonen juuttunu risukkoon...

                                          Voi, että oli makkeita karpaloita lammen rannalla...

                                                  Pikkusen jo sullaa puron suulla.

                                On siitä jonku kerran kuulunu joutsenten ääntä, nyt ei näkyny.

    Ja siihen oli välttämättä päästävä. Siirsin ensin Lomonosovin Nallen turvaan, sitten viherkasvit sivuun. Neulepuikotkin sai väistyä... Nyt on hyvä tarkkailupaikka...

                                                    Hmmm... kärpänenkö siellä lentelee...

                                                               Onpas täällä paljon lintuja...

    No hups, mihin se punainen peltipurkki hävisi.... Viisas on hän, aiemmin istui viereisen kaapin päällä lasikipossa, ja varovasti ohitti Arabian kannun ja muut kipot ja purnukat...  

    Joo, ja eipä paljon perusta kumpikaan kissa niistä pöydänjalkavirityksistä....    😀😽
 

                                                          Haahuilua... Niin nätti kasvusto...

                      Viime viikolla riitti hankiaiasta vielä iltapäivälle asti. Tais olla torstaina...

                                                           Taas löyty kiva pökkelö...

                                        Jospa tämä oli tälle kevväälle viimenen tätä lajia...

                            Pihatien reunassa näky tuoreet iliveksen jälet tuiskun jäläkeen...

                             Tämä se on  hauska.... Voi mahoton, jos tuosta rytteiköstä pitäs läpi männä.

     Puuhastelua. Syksyllä sain kampaamosta oikein kangaskassin sille letilleni. Pitihän sitä tuunata, oli  hiustuotemainos. Joku saattaa tunnistaakkii... Mutta nuo naishahmot kivoja, niitä ehostin muliinilangalla ja kukkia mainostekstin päälle.... Nyt sitä voipi pittää vaikka kirjastokassina.

                                                          Ruusunmarjoja.

                                               Tuonne mehtään tallustelin tännään. 

                                                       Kappas, pyy on käyny kakalla...

                                                    ..ja leskenlehet, ihan kohta se on kesä!

     Sitten surrautin vanhasta froteepyyhkeestä laudeliinoja. Parikymmentä vuotta sitten Kreikasta roudattu pyyhe, jäänyt käyttämättä. Teksti, Karpathos, oli jotain kumipainatusta, ei kestänyt pesua, se piti ensin eliminoida.

    Siitäpä voipi valita, istuuko mieluummin persaus palmurannikolla vai kilpikonnan päällä. Tai saunooko kalojen kanssa....           😊
 

                 On ollu parina aamuna mukava pakkanen, ja hankiainen. Aukeella vielä lunta. 

               Aamusella, ennen kun aurinko pehmittää, oon kipassu kirmailemmaan hangille.

                                       Ihan tavallinen räkättirastaskii jo ilmestyny pihapiiriin.

      Toteemipaalua piti käyvä tervehtimässä... Taitaa vettää viimesiään, vieläköhän ens kevväänä on pystyssä lainkaan...

                                            Mutta niin ylväänä hän siinä katselee kulkijaa....

                       Aika veikeeltä näytti jo viimeviikkoset tulppaanit... Piti jo hävittee...

                                          Haa, vielä löyty näin luminen mehtä eilessäpäivänä.

                             Ei näkyny lammella vielä oikein mittään, jäässä näky olovan...

    Tännään tämmöstä. Aamupäivä mäni kauppa-asioissa, iltapäivällä sitten tuli juuttaanmoinen tuisku. Ja kylymä tuuli, ihan luihin ja ytimiin puhalti. Jäi sitten enemmät ulukoilut...

    Puuhastelin joutessain tämmöset "sohvan säästäjät" pöyvän jalakoihin. Meillä kun käypi välillä niitä kissavieraita, ni niille hupia kehittelin. Minusta ihan kivat, en sitte tiijä kelepaako ne kissoille ensinkään. Sehän nähhään sitte pääsiäisenä... Tasan viistoista metriä, yks rullallinen, mäni tuota juuttinarua yhteen jalakaan.... Ihan niinku suunnittelinkii...    😉